Kuudes valtakunnallinen fandom-tutkimuksen konferenssi
Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella
3.–4.3.2016
Ketä voi haukkua nörtiksi – ja kuka puolestaan on
“todellinen nörtti”? Haittaako, että yhä useampi vastaantulija tuntee
nettislangia ja kulttifiktion sankareita? Entä onko tytöillä mitään
asiaa videopeli- ja sarjakuvakulttuureiden maskuliinisina pidettyihin
maailmoihin?
Nörttikulttuuri (engl. geek culture) on viime vuosina kaapattu
marginaalista valtamedian materiaaliksi: niin sarjakuvat, genrefiktio
kuin video- ja roolipelitkin ovat löytäneet uuden teknologian kautta
uusia yleisöjä ja saattaneet samalla yhteen vanhoja faneja. Tämä yhä
jatkuva kasvu ja monimuotoistuminen on herättänyt monet pohtimaan
“nörttimäisten” harrastustensa motiiveja ja muuttanut nörttiyden
merkitystä. Eri sukupuolet, sukupolvet ja kulttuurit tuntuvat käsittävän
nörttiyden hyvin eri tavoin, mutta tavallisin nörtin tuntomerkki on
tiedollinen omistautuminen jollekin (arkielämän kannalta hyödyttömälle)
asialle. Juuri perehtyminen tuntuu yhä erottavan “todelliset” nörtit ja
fanit tavallisista kuluttajista ja satunnaisista harrastajista, mutta
eri perehtymisen kohteet ovat edelleen eri tavoin arvokkaita ja
sallittuja eri ryhmille. Tämä on paljastanut uudella tavalla myös
eskapistisina pidettyjen, nörttimäisten kulttuurimuotojen
poliittisuuden.
Vaikka nörttiys on muodostunut keskeiseksi, joko valituksi tai
annetuksi identiteettitekijäksi lukemattomille ihmisille ympäri
maailman, sen muuttuva merkitys on edelleen sumea. Jyväskylän yliopiston
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella järjestettävässä
kaksipäiväisessä kansallisessa konferenssissa haluamme avata suomalaisen
akateemisen keskustelun siitä, mitä nörttikulttuuri oikeastaan on,
miten se on muuttunut ja miten se vuorovaikuttaa niin sanotun
valtavirran kanssa.
Etsimme tapahtumaan esitelmiä tai paneeleja, jotka tarkastelevat
nörttikulttuuria, eli erilaisten (aiemmin) marginaalisena pidettyjen
mediailmiöiden aktiivista ja/tai sosiaalista kuluttamista, minkä tahansa
tieteenalan näkökulmasta. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi:
- nörttiyden ja nörttikulttuurin historiaan, määritelmiin ja murroksiin; eroaako nörttiys tavallisesta faniudesta?
- sarjakuvakulttuuriin ja -markkinoihin, sarjakuvien keräilyyn tai sarjakuvan transmedialisoitumiseen
- lauta- ja roolipelikulttuurien näkymiseen populaarikulttuurissa
- videopelien harrastajayhteisöihin ja videopelikulttuurin valtavirtaistumiseen
- hakkereihin, verkkoaktivismiin ja internet- ja hakkerikulttuurin näkymiseen valtavirta- tai populaarikulttuurissa
- japanilaisen otaku-kulttuurin kansainvälisiin ja suomalaisiin ilmenemismuotoihin
- kirjallisen, audiovisuaalisen ja muunlaisen genrefiktion ympärille kehittyviin (verkko)keskusteluihin ja fanitoiminnan muotoihin, myös antifaniuteen
- fanitapahtumiin eli coneihin, fanituotantoon, cosplayihin tai muihin nörttikulttuurille leimallisiin harraste- ja fanitoimintoihin
- populaarikulttuurin sukupuolittumiseen ja poliittisuuteen.
Lähetä 200–300 sanan abstrakti n. 20 minuutin esitelmästä
PDF-muodossa 10.1.2016 mennessä Jonne Arjorannalle
(jonne.arjoranta[ät]jyu.fi). Otamme vastaan ehdotuksia myös paneeleista
ja muista laajemmista esitelmäkokonaisuuksista. Laitathan
liitetiedostoon näkyviin nimesi, sähköpostiosoitteesi ja
koti-instituutiosi.
Lisätietoja antaa Katja Kontturi (katja.j.kontturi [ä t] jyu.fi). Esitelmäkutsua saa levittää vapaasti.
Fanitutkijoiden tapaamisia on aiemmin järjestetty Tampereen ja
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden yhteistyönä vuodesta 2006 lähtien.