* Ruuasta kertova kirja - Banana Yoshimoto: Kitchen (Kitchin). Kolmen novellin lyhyt kokoelma ruuanlaitosta, rakkaudesta ja kuolemasta. Esikoisteos, jossa viipyilisi mielellään kauemminkin. Tuokiopala, miellyttävä ja nopea lukukokemus. [Kirjasto.]
* Matkakertomus - Bjørn Sortland: Silmätyksin (Ærlighetsminuttet). Nuorten romaani, joka on taidehistoriallinen matkakertomus läpi Italian ja Ranskan ja rakkaustarina silmäsairaan Fridan ja taidenörtti Jakobin välillä. Teosta kuvittavat suurten taiteilijoiden krusifiksiaiheiset maalaukset, joita seuraten matkaa tehdään. Kiehtova teos, jota on verrattu Sofian maailmaan. Aihe itselleni paikoitellen hieman liian uskonnollinen, mutta taidehistoria, Italia ja Ranska uppoavat aina. [Oma hylly, kirjaston poisto.]
Kirjassa rakastutaan - Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki. Tämä kerronnaltaan ihanan tunnelmallinen kirja ei mennyt mihinkään muuhun vapaana olevaan kategoriaan. Saari, jossa unennäkö on vaarallista. Neuvosto, joka hallitsee naamioiden takaa. Kaiken takana epäily siitä, mikä on totta kaduilla, jotka tulvivat vettä; kujilla, joiden seinät vaihtavat paikkaa kudottujen seittien siirtyessä. Tällä saarella nuori kutoja Eliana uskaltaa rakastua. [Kirjasto.]
Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja - Grant Morrison, Rags Morales & Andy Kubert: Teräsmies - Miehet terästä. (Superman - Action Comics Volume 1: Superman and the Men of Steel.) Sarjakuvatutkijakollegani tuumasi blogissaan, että itse asiassa Teräsmieskin on maahanmuuttaja - ja oikeastaan myös turvapaikanhakija. Nerokasta. Sarjis käsittelee itse asiassa myös hieman muukalaisvihaa ja oman paikan löytämistä, sillä se kertaa Teriksen saapumisen maapallolle. Hyvä albumi aloittaa, kun en Teräsmiehestä kertovia sarjiksia ole aiemmin lukenut. Hahmo on tuntunut aina tylsältä ja liian superilta, mutta tämä sarjis onneksi antaa osviittaa hieman monipuolisemmasta hahmosta. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt tietää hieman enemmän taustoja; välillä juonikuviot ja siirtymät olivat liian nopeita, enkä aivan pysynyt perässä, että kuka mitä ja miksi. Mutta tykkäsin erityisesti siitä, että Teris pomppi aluksi farkuissa ja viitassa - ennen kuin sai ikonisen asunsa. [Kirjasto.]
Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman - Holly Smale: Geek Girl. Kohellusta korkokengissä. (Geek Girl. Model Misfit.) Nappasin tämän kirjastosta, koska sen kannessa luki “GEEK” ja olen herkistynyt termille viime aikoina mm. hankehakemuksen myötä. Nuorille (tytöille) suunnatun kirjasarjan toinen osa, jossa päähenkilö on nörttityttö ja malli. Kirja on täynnä pieniä nörttikulttuurianekdootteja ja tiedon palasia luonnontieteiden alueilta. Lisäksi se on aika hyvä kuvaus siitä, miten sekaisin teinitytön aivot voivat olla ja miten asioita voi tulkita väärin, kun päähän ei vain mahdu kaikkea, kun on niiiiin rakastunut. Viihdyttävää ja nopealukuista hömppää, jossa meni pari tuntia. Plussaa Japaniin sijoittuvasta tarinasta. Lukisin varmaan sarjan muitakin osia omaksi huvikseni. [Kirjasto.]
Kirjastosta kertova kirja - J. K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi (Harry Potter and the Cursed Child). Huomasin, että tässä näytelmässä ollaan useampaan otteeseen kirjastossa ja eräs merkittävä kohtaus tapahtuu nimenomaan Hermionen kirjastossa, joten survoin teoksen tähän kohtaan. Positiivinen yllätys siihen nähden, miten paljon negatiivisia kommentteja olen kirjasta kuullut. Pidin hahmoista, pidin huumorista ja kyllähän sitä tuli vähän itkettyäkin. Ehkä olen liian syvällä Potterlandiassani. [Ystävän kirjahylly.]
Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja - Maria Turtschaninoff: Helsingin alla (Underfors). Urbaani fantasia Alistadista, peikkojen, haltioiden ja keijujen asuttamasta maailmasta. Teoksessa liikutaan Helsingin kaduilla ja maan alla, siirrytään maaseudulle ja Lapin tuntureihin. Moderni kaupunkiympäristö ja vanha kansantarujen maailma sekoittuvat toisiinsa. Tyylikkäästi kirjoitettu nuorten romaani, vaikka juoneltaan osin hieman kaavamainenkin. Ei vedä vertoja Maresille. [Kirjasto.]
Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin - Zoe Sugg: Girl Online. Kuuluu nuorten blogeja ja somekulttuuria käsittelevään kirjapinoon, jota luen parhaillaan. Erittäin herttainen, pirteä ja teinityttöön vetoavalla tavalla kirjoitettu romaani itseään nolailevasta Pennystä, joka uskaltaa olla oma itsensä vain anonyymisti blogissaan. Pennyn elämä muuttuu, kun hän matkustaa vanhempiensa kanssa New Yorkiin. Melkein ällösöpö ja sokerikuorrutteinen tarina, joka jostain syystä tuntui juuri sopivalta lukea tähän hetkeen. Zoe Sugg on kuulemma kuuluisa bloggaaja. Pitänee vilkaista hänen sivujaan. [Kirjasto.]
Sinulle vieraalla kielellä (eli ei omalla äidinkielelläsi) tai murteella kirjoitettu kirja - Neil Gaiman: Fragile Things. Short Fictions & Wonders. Lempikirjailijani novellikokoelma, joka sisältää myös jokusen runon. Teoksen aloittaa hieno Cthulhu-mytologiaa ja Sherlock Holmesia yhdistävä “A Study in Emerald”. Gaiman osaa kirjoittaa. Taas. [Oma hylly.]
Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Osamu Tezuka: Buddha 1. “Mangan isän” huikean eepoksen ensimmäinen osa. Pitää lukea loputkin. Piirrostyylissä yhdistyy suht realistinen tyyli kiinnostavalla tavalla karikatyyrimäisiin hahmoihin. [Kirjasto.]
Sarjakuvakirja - Bendis & McNiven & Pichetti: Guardians of the Galaxy - Kosmiset kostajat. Supersankarisarjakuva, jonka lainasin materiaaliksi koulutuspäiviä varten. Groot on <3. [Kirjasto.]
Näytelmä - William Shakespeare: Macbeth. Klassikko, johon en ollut aiemmin tutustunut. Uusi Matti Rossin suomennos toimi, dialogissa oli paikoitellen jopa riimejä ja kieli oli helppolukuista. Näytelmästä sai repliikkien pohjalta myös visuaalisen kuvan siitä, mitä lavalla tapahtuisi kulloinkin. Noitien ennustus Macbethille toi mieleen Tolkienin ja Angmarin noitakuninkaan. Kävisin katsomassa teatterissa. [Kirjasto.]
Kirjan nimi on kysymys - Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä (Hur gick det sen? Boken om Mymlan, Mumintrollet och Lilla My). Valtavan herttainen kuvakirja, jossa sivuissa olevat aukot paljastavat aina hieman seuraavan sivun tapahtumia. Tarina on kirjoitettu runomuotoon ja sivuilla seikkailevat Tove Janssonin omalla kädenjäljellä piirretyt hahmot. Tämä on pakko-ostos itselle ja ehkä joskus myös kummalapselle. [Kirjasto.]
Historiaa käsittelevä tietokirja - Mike Benton: Science Fiction Comics: The Illustrated history. Tutkimustarkoitukseen ja artikkelin lähteeksi. Hyödyllinen, visuaalinen ja kiinnostava teos siitä, miten scifi ja sarjakuvat ovat aina kulkeneet käsi kädessä. [Kirjasto.]
Kirjan kansi on mielestäsi ruma - Erik Axl Sund: Varistyttö (Kråkflickan). Piti survoa tämä kirja johonkin ja onhan tuo kansi aika kammottava. (Ehkä enemmän ahdistava kuin ruma.) Väittivät, että pesee Stieg Larssonilla lattiaa. Ei pese. Aihe on hirvittävä, mutta kerronta ei toimi. En tiedä, onko ongelma suomentajassa, vai alkuperäistekstissä. Kaipaan enemmän selkeyttä ja kuvailua. Liikaa lyhyitä lauseita ja tulkinnanvaraisuuksia. Viittaussuhteissa paljon epäselvyyttä siitä, kuka puhuu ja kehen pronominit viittaavat. Ensimmäinen osa trilogiaa, enkä ole erityisen innostunut. [Kirjasto.]
Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta - Gillian Anderson & Jeff Rovin: Liekkien näkijät (A Vision of Fire). Pongasin tämän teoksen kirjaston uutuushyllystä ja ilmeeni oli varmaan WTF - onko Gillian Anderson kirjoittanut kirjan? Esikoisteos herätti tietenkin kysymyksiä. Miten paljon tämä Jeff Rovin sitten onkaan kirjoittanut ja nyt käytetään vain Andersonia myymään teosta... Kirja ei ollut huono. Vetävästi kirjoitettu ja suomentaja oli tehnyt hyvää työtä tämän yliluonnollisen trillerin kanssa. Kirja jätti jopa paljon tulkinnanvaraa, melkein olisi kaivannut loppuun vähän rautalangasta vääntämistä. [Kirjasto.]
Kirjassa juhlitaan - Michael Ende: Tarina vailla loppua (Die unendliche Geschichte). Tämä on ns. dumppikategoria, koska niin monissa kirjoissa juhlitaan. Olisin voinut laittaa tämän klassikkoteoksen myös kohtaan “matkakertomus”, mutta halusin säästää sen dokumentaariselle kirjalle. Fantasia/satuklassikko, jonka luin Finnconin esitelmää varten uudestaan. Tietyiltä osin kaavamainen, paikoitellen tylsä, mutta oli kiinnostavaa huomata, että lukuja oli yhtä monta kuin aakkosia ja jokainen luku alkoi eri aakkosella. Seuraavaksi vertailen tätä ankka-adaptaatioon. [Oma hylly.]
Lastenkirja - Linda Liukas: Hello Ruby - matka tietokoneeseen. Nuoret vinkkaavat lasten ja nuorten tietokirjoja saniksessa Vanhan kirjan talvea varten, joten ope lukee ne myös. Visuaalinen ilme söpö ja tarinan lisäksi kirja sisältää valtavasti tietokoneeseen liittyviä tehtäviä, joita lapsi voi tehdä huoltajansa kanssa. Voit vaikka askarrella oman tietokoneen! Hauska, vaikka tarinan loppu jättikin hieman toivomisen varaa. Tehtävät puolestaan olivat sen verran haastavia paikoitellen, että pitää itsekin kokeilla oman nimen kirjoittamista binääreillä... [Saniksen hylly.]
Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi - Lisa Genova: Edelleen Alice (Still Alice). En ottanut tätä kohtaa aivan totaalisen kirjaimellisesti. Kirjan pääosassa oleva Alice on Harvardin yliopiston kognitiivisen psykologian professori. “Professori” ja “yliopisto” riittävät, omalta alalta tietenkin. Erityisesti siinä mielessä, että Alice sekä opettaa että tekee tutkimusta - ja kiertää konferensseissa. Erittäin koskettava ja vaikuttava teos älykkään ja kielellisesti lahjakkaan naisen sairastumisesta varhaiseen alzheimerintautiin. Missä minuuden raja menee? [Kirjasto.]
Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan - Tapani Bagge: Suden hetki. Teos kuvaa itseään “ekotaasijännäriksi”. Nuorille suunnattu jännitysromaani, jossa käsitellään eläinten oikeuksia, sabotaasia ja orastavaa parisuhdetta. Tutustun nyt nuortenkirjailijoihin opetukseni takia. Tämä oli varsin toimiva ja nopealukuinen, suositeltava erityisesti eläinten oikeuksista kiinnostuneille. Toi mieleen muistoja omilta teinivuosilta, eli nuorten maailman kuvaus onnistui hyvin. [Kirjasto.]
1700-luvulla kirjoitettu kirja - Ann Radcliffe: Udolpho. Goottilaisen kirjallisuuden klassikko, Poen ja de Saden suosima järkäle oli paikoitellen äärimmäisen puuduttava ja raskaslukuinen. Sankaritar pyörtyili eikä osannut selvittää asioita suoraan, vaan katseltiin maisemia kyynelsilmin Wertherin hengessä. Yliluonnolliset tapahtumat selittyivät lopussa luonnollisiksi. Olipahan kokemus. Onneksi se on ohi. (Toinen syistä, miksi lukuhaasteeni epäonnistui tänä vuonna.) [Kirjasto.]
Kirjassa mukana Marilyn Monroe (syntymästä 90 v.) - Joyce Carol Oates: Blondi (Blonde). Kirja sanoo jo kannessaan olevansa romaani, kyseessä ei siis ole elämäkerta, joita tosin on hyödynnetty tämän yli 900 sivuisen järkäleen kirjoittamisessa. Teos maalaa Marilynistä kuvan ristiriitaisena ja kaltoin kohdeltuna naisena, jonka ihmissuhteet ja voimakas näyttelijäntyö kuluttivat loppuun. Kerronta vaihtelee eri näkökulmien välillä: joskus Norma Jean (ei Marilyn - Marilyn on rooli) katsoo itseään, joskus muut katsovat häntä - mutta aina häntä katsotaan. Marilynin elämän kuuluisimmat vaikuttajat jäävät kirjainten tai määritelmien (Entinen baseball-tähti, Presidentti) taakse piiloon, sillä kohde on Marilyn. Hengästyttävä, kiinnostava teos, jonka jälkeen tahtoisi lukea jonkin oikean elämäkerran. [Kirjasto.]
Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja (Miina Sillanpään, Suomen ensimmäinen naisministerin, syntymästä 150 v.) - Temple Grandin: Minun tarinani. Ulos autismista (Emergence Labeled Autistic). Kun luin tämän haastekohdan, ajattelin heti Claire Danesin tähdittämää Temple Grandin -elokuvaa ja minun piti selvittää, onko hänestä kirjoitettu kirja. Oli. Outoa kyllä, kirjaston kappale on yliopiston täydennyskoulutuksen oppimateriaaleja eikä mikään omaelämäkerta. Kirja on siis tylsän ja ruman näköinen. Mutta kiinnostava sisällöltään. Temple Grandin on autistinen yhdysvaltalaisnainen, joka väitteli tohtoriksi eläintieteestä ja on kehittänyt useita uraauurtavia laitteita karjatalouden ja teurastamojen parantamisiksi, jotta niistä tulisi eläimille mahdollisimman miellyttäviä. Leffa on loistava. Tarina on kiinnostava. Suosittelen. [Kirjasto.]
Kirjasammon päivän täkynä vuonna 2016 ollut kirja - Ville Ranta: Kajaani. Sarjakuvaromaani Lönnrotista löytyi Kirjasammon sivuilta ja tottahan toki se piti lukaista. Ranta on Suomen parhaimpia pilapiirtäjiä, mutta pidemmässä romaanissa hänen piirrostyylinsä ei toimi, se on makuuni liian suttuinen, epäselvä ja luonnosmainen. Mutta faktaa ja fiktiota yhdistelevä teos oli kiinnostava lukukokemus. [Kirjasto.]
Kirjassa on yli 500 sivua - Herman Melville: Moby Dick or, The Whale. Pääsyy siihen, miksi lukuhaasteeni epäonnistui. Päätin lukea tämän 1800-luvun järkäleen englanniksi ja jumitin sen kanssa puoli vuotta. Olihan se jossain määrin hieno, postmodernihkokin teos, mutta olisi ollut puolet lyhyempi ilman niitä valasinfodumppeja. Luin siksi, jotta olisin kärryillä italialaisesta ankka-adaptaatiosta. Voisin harkita tulevaisuudessa lukevani uudestaan. Mutta suomeksi. [Kirjasto.]
Elämäkerta tai muistelmateos - Tuula Karjalainen: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Hieno elämäkerta upeasta, nerokkaasta taiteilijasta. Avasi paljon ja antoi paljon uutta Muumi-sarjakuviensa kanssa tuskailleesta Janssonista. Kirjan rakenne oli temaattinen kronologisen sijaan ja se hieman häiritsi, kun toistoa tuli niin paljon. Pikkaisen olisin kaivannut myös kielen hiomista. Lauserakenteissa oli välillä liiallista jäykkyyttä. Muuten menee kyllä ostoslistalle. [Kirjasto.]
* Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus (Purple Hibiscus). Adichien toista kirjaa suositeltiin Helmet-lukuhaasteen FB-ryhmässä, mutta se oli aivan liian paksu, kun olin jo epäonnistunut haasteessa. Nappasin siis tämän, joka on kirjailijan esikoisteos. Se kertoo teini-ikäisestä Kambilista ja tämän veljestä Jajasta, jotka elävät rikkaassa, vahvasti uskonnollisessa perheessä. Autoritäärinen isä, Nigerian epävakaat yhteiskunnalliset olot ja Kambilin ristiriitaiset suhteet isäänsä värittävät tätä kauniin kuvailevaa teosta. Pitänee lukea myös Puolikas keltaista aurinkoa. [Kirjasto.]
Perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja - Kate Jacobs: Pieni lankakauppa (The Friday Night Knitting Club). Käsittelee nimensä mukaisesti käsitöitä, mistä koko perheeni on innostunut. Myös nimenomaan neulomista, joka on äidin ja nuorimman siskoni juttu. Yllättävän monipuolinen kirja, joka ei ollut pelkkää iloa ja onnea ja auvoa, vaan jopa itketti. Eniten häiritsi kertojafokalisaatioiden vaihtelut, kun ne olisi voitu kirjoittaa paljon selvemmin esille esimerkiksi tyhjin rivivälein. [Siskon kirjahylly.]
Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja - Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Hiekkasotilaat. Dystooppisen trilogian toinen osa. En vieläkään oikein tiedä, mitä mieltä olen tästä sarjasta. Maailmankuva ja tapahtumat ovat kiinnostavia, mutta henkilöihin en osaa samaistua, vaikka kirjan kerronta on jakautunut minämuotoisesti eri hahmojen kesken. Isoin ongelma taitaa olla kerronta, joka on liian elokuvallista (kuin kässäriksi tehty) ja kieli, joka olisi kaivannut kustannustoimittajalta siistimistä. [Kirjasto.]
Viihteellinen kirja - Lena Dunham: Sellainen tyttö. Nuoren naisen “opetuksia”. (Not That Kind of Girl. A Young Woman Tells You What She’s “Learned”) Löysin tämän kirjan vitosella ja otin kyytiin, koska ihastuin Dunhamin käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Girlsiin. Kirja on omaelämäkerrallinen kommentaari täynnä pieni katkelmia ja anekdootteja kirjailijan elämästä New Yorkissa. Monet sattumukset Dunham on kirjoittanut mukaan ohjauksiinsa. Hilpeä, koskettava ja ronskisti avoin teos. [Oma hylly.]
Olympialaisista kertova kirja - René Goscinny & Albert Uderzo: Asterix olympialaisissa (Astérix aux Jeux Olympiques). Totta kai tämä sarjakuva tähän kohtaan. Vinkki tuli HelMet-lukuhaaste-ryhmästä. Pakko ottaa. Olen lukenut tämän joskus lapsena ja oli mielenkiintoista huomata tietynlaiset toistuvat vitsikaavat, stereotypiat ja tietenkin hahmojen nimet, joita ei silloin alle 10-vuotiaana oikein ymmärtänyt. Asterixia käytän esimerkkinä sarjakuvakursseillani sarjasta, jossa hyödynnetään eri fontteja eri puhujille. Joskus vielä kerään nämä kaikki teokset sarjishyllyyni. [Kirjasto.]
Kirjassa on myrsky - Rob Kidd: Jack Sparrow - Myrsky nousee (Pirates of the Caribbean, Jack Sparrow, The Coming Storm). Nopea välipala lastenosastolta. Jack Sparrown nuoruusvuosista kertovan kirjasarjan ensimmäinen osa. Helppoa luettavaa lapsille sopivalla jännityksellä. Kerronta huomattavasti parempaa kuin elokuvien pohjalta kirjoitetut lastenkirjat, jotka olivat hirveää soopaa. Yritin koko ajan kuvitella nuorta Johnny Deppiä Jackiksi, mutta ei ihan lähtenyt... [Kirjasto.]
* Kirjailijan viimeiseksi jäänyt kirja - Carrie Fisher: Princess Diarist. Joulukuussa menehtyneen Fisherin viimeinen teos, muistelma ensimmäisen Star Warsin kuvausten ajalta. Herätti viime vuonna kohua, koska Fisher paljasti suhteensa tuolloin naimisissa olleeseen Harrison Fordiin. Voimakkaan kuvaileva, assosiaatioiden aalloissa hyppelehtivä teos, jossa Fisherin ääni kuuluu sekä nykyajasta että 1970-luvun lopun päiväkirjamerkinnöistä. Pitänee lukea myös Fisherin muuta tuotantoa, pidän kovasti hänen tyylistään. [Oma hylly.]
Keskustelua herättänyt kirja - Sofi Oksanen: Puhdistus. Tämä paljon puhetta ja kohua herättänyt Finlandia-voittaja kuuluu myös listaan 100 kirjaa, jotka on luettava elämänsä aikana. Luin. Yllätyin positiivisesti. Stalinin lehmät tuntui tosi vaikeasti tavoitettavalta, mutta tämä soljui mukavasti eteenpäin. Kieli oli miellyttävää ja vaihteleva kerronta päästi aivan päähenkilöiden iholle asti. Takaumatkin toimivat. Ehkä kaikki korostui niin voimakkaasti, koska tätä edelsi Varistytön läpi kahlaaminen. Voisin kyllä lukea Norman. [Kirjasto.]
Kirjassa ollaan avaruudessa - Orson Scott Card: Ender (Ender’s Game). Tulevaisuudessa lapsia koulutetaan pelien avulla sotilaiksi ja komentajiksi avaruudesta saapuvaa ötökkäarmeijan uhkaa vastaan. Mutta kumpi on se todellinen pahis, ihminen vai ötökkä? Elokuvaa en ole nähnyt, mutta kirja oli varsin toimiva scifipläjäys. [Kirjasto.]
Kokoelma esseitä tai kolumneja - Esko Valtaoja: Ensimmäinen koira kuussa. Valtaojan kootut kolumnit. Repeilin ääneen. Valtaojalla on hyvä asenne ja perusteltuja mielipiteitä. Vaikka kolumnien julkaisuajankohta vaihteli vuosien 2001 ja 2014 välillä, osa oli vieläkin sangen ajankohtaisia. Suosittelen lämpimästi! [Kirjasto.]
* Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan - Tuija Lehtinen: Nottingham kesällä kello 6. Sara-trilogian toinen osa, joka näyttää englantilaisen yläluokan ja punkkarityttö-Saran yhteentörmäyksen. Kirjan parasta antia on papukaija, joka oppii kiroilemaan suomeksi. Ei ehkä aivan niin hilpeä ja toimiva kuin ensimmäinen osa, mutta Sara on edelleen hyvä päähenkilö. [Oma hylly.]
Jossain päin maailmaa kielletty kirja - J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher’s stone). Jotkin fundamentalistiuskontoihin kuuluvat ovat kieltäneet Potterit kouluista ja polttaneet kirjoja, koska niissä esiintyy noituutta. Hah. [Oma hylly, moneskohan lukukerta. Piti TAAS aloittaa Potterit alusta.]
Nobel-voittajan kirjoittama kirja - Orhan Pamuk: Nimeni on Punainen (Benim Adım Kırmısı). Hieman aikaavievä luettavuudeltaan, mutta erittäin kiinnostava historiallinen romaani miniatyyrimaalauksesta, jonka minämuotoisen kerronnan fokalisaatio vaihtelee kappaleittain. Ääneen pääsevät myös kuolleet ja taulujen aiheet. Rikos- ja rakkauskertomus, jotain sukulaishenkeä Econ Ruusun nimen kanssa. [Kirjasto.]
* Eläkeläisen suosittelema kirja - Shannon Hale: The Storybook of Legends. En huijannut tässä haasteessa. Ystäväni on työkyvyttömyyseläkkeellä, joten hän, kovana Ever After High -fanina käski minun sivistää itseäni. Kirja oli positiivinen yllätys: entä, jos satuhahmot eivät haluaisikaan toistaa annettua kaavaa ja muottia ja alkaisivat kapinoida? Adaptaatiota ja metalepsista - tutkija minussa nautti kovasti erityisesti Hullun Hatuntekijän tyttären, Madeline Hatterin keskusteluista kirjan kertojan kanssa. Luen kyllä lisääkin näitä. [Ystävän kirjahylly.]
Kirjassa lähetetään kirjeitä - J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire). Dumppaan nyt Pottereita tänne, koska haluan lukea ne taas putkeen. Varsinkin nyt, kun Alan Rickman kuoli ja vika kirja itkettää taatusti enemmän kuin koskaan. Kirjeitä lähetellään tietenkin pöllön välityksellä. [Oma hylly.]
2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja - Stephen A. Ambrose: Taistelutoverit. Normandian maihinnoususta Hitlerin Kotkanpesään (Band of Brothers. E Company, 506th regiment, 101st Airborne from Normandy to Hitler’s Eagle’s Nest). Halusin tähän nimenomaan sotakirjan, joita en osaa lukea. Olisin myös halunnut nimenomaan 2000-luvun sodasta kertovan Generation Killin (johon perustuu loistava tv-sarja), mutta sitä ei ollut kirjastossa. Päädyin tähän, koska HBO:n Band of Brothers on myös erinomainen TV-sarja ja perustuu tähän nimenomaiseen teokseen. Kertoo nimensä mukaisesti Yhdysvaltalaisesta E-komppaniasta, laskuvarjoyksiköstä, joka hyppää Normandiaan ja on ensimmäisenä paikalla Hitlerin Kotkanpesässä toisessa maailmansodassa. Reportaasi, miltei lakonisesti todeten kuvattu musta huumori ja sodan mielettömyys. Suosittelen sekä kirjaa että sarjaa. [Kirjasto.]
Kirjassa mukana Pablo Picasso (syntymästä 135 v.) - Catel & José-Louis Bocquet: Kiki, Montparnassen kuningatar (Kiki de Montparnasse). Elämäkerrallinen sarjakuvaromaani ranskalaisen Alice Prinin alias Kikin elämästä maailmansotien välisessä Ranskan taidemaailmassa. Man Ray, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso vilahtavat Kikin voimakkaan taiteilijapersoonan ohessa teoksen sivuilla. Kiinnostava ajan- ja taiteilijankuva, jonka luin nyt toistamiseen. [Oma hylly.]
Kirjassa joku kuolee - Chuck Palahniuk: Fight Club. Loistava elokuva on lähes täydellisen uskollinen kirjalle. Kerronta poukkoilee, pohtii, kommentoi ja on äärimmäisen tyydyttävää. Vaikuttavampi lukukokemus olisi vain, jos ei tietäisi elokuvan perusteella tarinan jippoa. Sopiva makupala muutaman tunnin bussimatkalle. [Kirjasto.]
Suomalaisesta miehestä kertova kirja - Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja. Tämä kuulemma pitäisi lukea niiden 99 muun kirjan lisäksi ennen kuolemaansa. En oikein käsitä miksi. Tai ehkä tällaiselle absolutistille alkoholinhuuruinen eritehuumori ei vain oikein uppoa. Ei naurattanut. Kertaakaan. Ainut hupi oli vuosi 1998, jonka tapahtumia kommentoitiin - mm. jääkiekon MM-kisojen ja Formula 1:n osalta. Herätti muistoja teinivuosilta ja omista reaktioista. [Kirjasto.]
Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja - Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki (Die Stadt der Träumenden Bücher). Kirja kirjoista, kirjoittamisesta, kirjastoista ja olennoista, jotka viihtyvät niiden äärellä. Herkullinen fantasiaromaani bibliofiilille, joka odottelee omaa ornoaan eli täydellistä inspiraation hetkeään. Suosittelijana eräs sanataidekoulun oppilas. [Kirjasto.]
* Eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Gabriel García Márguez: Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad). Nobel-voittajan klassikko on ollut jo pitkään lukulistalla ja Moby Dickin jälkeen sen aloittaminen hieman arvelutti. Turhaan. Vetävästi kerrottu, toden ja maagisen realismin välissä haahuileva sukukronikka oli kiinnostava. Pidin kyllä Rakkautta koleran aikaan -teoksestakin, mutta tämä on ansainnut asemansa. Tarinan päätös toimi loistavasti. Hankin vielä omaankin hyllyyn. [Kirjasto.]
Kirjassa on alle 150 sivua - Marja-Riitta Vainikkala & Marja-Liisa Kaltila: Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi. Sana- ja kuvataiteen tekijöiden opas luoviin harjoitteisiin. Luin etätehtävää varten ja sain joitain hyödyllisiä vinkkejä ja vielä jäsentymättömiä ajatuksia. Tehtävä on vielä tekemättä. [Kirjasto.]
Vuonna 2016 julkaistu kirja - Laura Lähteenmäki: Nutcase. Keräilen lukulistalle hankkeen tulevien työpajasuunnitelmien takia nuortenromaaneja, joissa käsitellään sosiaalista mediaa tavalla tai toisella. Tämä löytyi kirjaston hakupalvelun kautta ja sattui olemaan vielä tämän vuoden julkaisu. Kiinnostava tarina sisaruksista murrosiän ja itsenäistymisen kynnyksellä. Romaanin olennainen osa on päähenkilö Saimin seuraama fiktiivinen blogi, joka löytyy myös oikeasti netistä ja laajentaa henkilöiden maailmaa. Erittäin hyödyllinen hankkeen kannalta. [Kirjasto.]
Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja - Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo (The Museum of Extraordinary Things). Historiallinen rakkaustarina 1900-luvun alun New Yorkista, työläisten asemasta ja museosta, jossa vetonauloina ovat mm. susimies, perhostyttö ja tarinan toinen päähenkilö, merenneitona esiintyvä Coralie. Kerronnan fokalisaatio vaihtelee Coralien ja valokuvaaja Eddien välillä. Sekä minä- että hänkertojina esiintyvät päähenkilöt näyttäytyvät historiallisten tapahtumien kulisseissa ja löytävät toisensa. Kirjaston henkilökunta oli nostanut teoksen esille erilliseen hyllyyn, josta sen pongasin. Kiinnostava tarina, sympaattiset päähenkilöt. Kerronta olisi paikoitellen voinut olla vielä viipyilevämpää, varsinkin, kun meni aikaa totutellessa kertojavaihdoksiin. [Kirjasto.]
