25.2.2017

Kirjahyllyn täydennystä

Adlibriksen alennuskoodi hyötykäytössä.
En ole päivittänyt kirjahyllyäni - tai oikeammin kirjahankintojani aikoihin tänne blogiin. Syynä on ollut lähinnä se, että viime syksynä raha tuli ja raha meni suoraan elämiseen. Ne vähät kirjat, joita syksyn aikana kertyi, olivat lähinnä kirjaston poistomyynnin tulosta tai lahjaksi saatuja opuksia. Koetan nyt muistaa, mitä on mistäkin kertynyt ja vähän tiivistellä hankintojani.

Juhlin rahatilanteen parantumista vuoden alussa tilaamalla Adlibriksestä fanitukseni TOP3:n teoksia: Carrie Fisherin viimeiseksi jääneen omaelämäkerran Uuden toivon kuvausten aikaan sijoittuneesta suhteesta Harrison Fordiin, Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmän sekä kerrassaan herkullisen ja nerokkaan Mickey's Craziest Adventures -sarjakuvan - tekijöinä ranskalaiskaksikko Lewis Trondheim ja Keramidas.
Vanhan kirjan talven saldo
Lauantain töiden jälkeen ehdin myös kiertää Vanhan kirjan talven (10.–11.2.) antikvaariset kojut läpi ja sieltähän löytyi helmiä. Tove Janssonin ihana Kuinkas sitten kävikään? juuri sellaisena leikattuna kuvakirjana kuin se pitää lukeakin. Johanna Sinisalon paras teos sitten Ennen päivälaskua ei voin eli upea dystopia Auringon ydin. Stieg Larsson on paheeni (kenties Dan Brownin lisäksi). Viihdyn Lisbetin seurassa ja tämä osa puuttui Millennium-trilogiastani. Seuraavaksi aion katsoa tämän elokuva-adaptaation (lopultakin).

Lahjoja ja löytöjä
Tässä on nyt sekalainen pino kaikenlaista. Zorrot sain yllätyslahjaksi ystävältäni. Kyseessä on ehkä ensimmäinen fanituksen kohteeni ikinä. Tähän palaankin jossain vaiheessa myös blogissa tarkemmin. Satu kasvattaa ja Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja löytyivät kirjaston kierrätyshyllystä. Pratchettit (muistaakseni molemmat) ja Kingin Tulisilmä ovat siskoni löytöjä vastaavasta kierrätyshyllystä. Pohjimmaiset lastenkirjat kuuluivat Lasten tietokirjaraadin lukuohjelmaan. Yllättäen Vesa Lehtimäen Pieniä hetkiä suuresta galaksista oli oma lempparini, vaikka Ertimon oli visuaalisesti vaikuttava.

Kirppis- ja alesälää
Yksi oppilaistani saa Vilja-Tuulia Huotariselta ohjausta, joten pitihän sitä tutustua Huotarisen runouteen tarkemmin. del Toron vampyyritrilogian vika osa oli alennuksessa Suomalaisessa, ja itsenäinen jatko-osa Millennium-sarjalle, Lagercranzin Se mikä ei tapa taisi löytyä Sittarista. Barks / Rosa -kokoelma tuli vastaan ihan kirppiksellä, mikä hämmensi. Pakkohan se oli viedä sieltä pois. En ole vielä ehtinyt hankkia noita mestareiden yhteiskokoelmia lainkaan hyllyyni. 15 €:lla oli hyvä aloittaa.

Lahjaksi ja poistomyynnistä
Pinossa olevat lasten- ja nuortenkirjat ovat, kuten kuvasta näkyy, ovat peräisin kirjaston poistomyynnistä. Englanninkielisen peikkokirjan sain siskoltani joululahjaksi ja Suuren noitatiedon ystävältäni ja entiseltä työtoveriltani. Se on lapsuuteni suuria suosikkeja – lainasin sitä kirjastoautosta ties kuinka monta kertaa.

Työhuoneellani on myös melkoinen pino lahjaksi saatuja tietokirjoja. On aina mukavaa, kun joku tyhjentää kirjahyllyään ja muistaa minua.

18.2.2017

Sarjakuvabloggaamiskyselyn ensimmäiset tulokset TKGA:ssa

Joskus sarjakuvabloggaaminen mahdollistaa myös painotuotteen
julkaisun.
Kyselymme sarjakuvabloggaamisen merkityksistä erityisesti vertaistuen ja mahdollisen terapeuttisuuden näkökulmasta päättyi viime sunnuntaina. Vastauksia tuli yhteensä 45 kappaletta. Haluamme yhdessä Viivi Rintasen kanssa kiittää kaikkia vastanneita! 

Hyödynnämme kyselyn tuloksia Suomi 100 vuotta sarjakuvassa -projektin visuaalisessa artikkelissa, joka julkaistaan syksyllä Helsingin sarjakuvafestareilla. Tällöin luvassa on myös tekijöiden haastatteluja. Ensimmäisiä tuloksia (kauniita taulukoita ja kaavioita) pääsee kuitenkin kuulemaan jo maaliskuussa. Pidämme yhdessä Viivin kanssa Tampere Kuplii Goes Academic -tilaisuudessa esitelmän aiheella "Sarjakuvabloggaaminen – vertaistukea ja terapiaa?".

Esitelmämme keskittyy nimensä mukaisesti 2000-luvulla alkunsa saaneeseen omaelämäkerralliseen ilmiöön eli sarjakuvablogeihin. Abstraktiamme lainatakseni:
Suomalainen sarjakuvablogikulttuuri on maailmanlaajuisestikin varsin poikkeuksellinen sarjakuvan kentällä, sillä se hälventää rajaa taiteilijan ja harrastajapiirtäjän välillä. Kuka tahansa voi jakaa arkeaan sarjakuvien muodossa esimerkiksi sarjakuvablogit.com-portaalissa joko omalla nimellään tai turvallisen anonymiteetin takaa. Onko sarjakuvien tekemisessä ja jakamisessa jotain terapeuttista? Miksi niin monet nuoret bloggaavat nimenomaan sarjakuvamuodossa perinteisten päiväkirjamaisten blogien sijaan? Esitelmässä käsitellään kyselytutkimuksessa saatuja tuloksia: mikä on nuorten näkemys sarjakuvan tekemisen terapeuttisista mahdollisuuksista? Lisäksi sivutaan myös esitelmöitsijöiden omia kokemuksia.
Esitelmämme on siis perjantaina 17.3.2017 klo 15.45-16.15, paikkana Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna, Väinö Linna -sali (Kalevantie 5). Kannattaa tulla tosin paikalle jo klo 11, mikäli mahdollista, kuuntelemaan, kuinka rock-muusikko, CMX:n solisti A. W. Yrjänä jakaa Sarjakuva-Finlandia -palkinnon. Ehdokkaat pääset lukemaan täältä

Palaveerasimme projektista eilen Helsingissä ja olimme kaikki tapaamiseen päässeet varsin innokkaita aiheistamme ja koko konseptista. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tämäkin hanke mahdollistaa jatkossa.
Päädyin myös tietämättäni Aamulehteen (13.2.2017)

12.2.2017

Lukuhaaste 2016

Feilasin vuoden 2016 lukuhaasteen suhteellisen kauniisti. Syytän kiireitä eli töitä sekä suuruudenhullua tavoitetta lukea Moby Dick englanniksi. Jumituin siihen. 7 kohtaa jäi täyttämättä, joten luin ne loppuun tämän vuoden alussa. Viimeistelin haasteen juuri äsken Carrie Fisherin teoksella Princess Diarist. 
Merkitsin tähdellä * ne kohdat, jotka jäivät suorittamatta viime vuoden aikana. Nyt voin keskittyä rauhassa tämän vuoden lukuhaasteeseen, jota höystän sadalla suomalaisella sarjakuvalla. Tämä haaste löytyy omalta sivultaan.

Haasteen lopussa on lista niistä kirjoista, jotka myös luin, mutta jotka eivät jostain syystä sopineet luontevasti mihinkään haasteen kohdista. Siitä voitte päätellä keskimääräisen sivumäärän, jota vuodessa lehteilen.
  1. * Ruuasta kertova kirja - Banana Yoshimoto: Kitchen (Kitchin). Kolmen novellin lyhyt kokoelma ruuanlaitosta, rakkaudesta ja kuolemasta. Esikoisteos, jossa viipyilisi mielellään kauemminkin. Tuokiopala, miellyttävä ja nopea lukukokemus. [Kirjasto.]
  2. * Matkakertomus - Bjørn Sortland: Silmätyksin (Ærlighetsminuttet). Nuorten romaani, joka on taidehistoriallinen matkakertomus läpi Italian ja Ranskan ja rakkaustarina silmäsairaan Fridan ja taidenörtti Jakobin välillä. Teosta kuvittavat suurten taiteilijoiden krusifiksiaiheiset maalaukset, joita seuraten matkaa tehdään. Kiehtova teos, jota on verrattu Sofian maailmaan. Aihe itselleni paikoitellen hieman liian uskonnollinen, mutta taidehistoria, Italia ja Ranska uppoavat aina. [Oma hylly, kirjaston poisto.]
  3. Kirjassa rakastutaan - Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki. Tämä kerronnaltaan ihanan tunnelmallinen kirja ei mennyt mihinkään muuhun vapaana olevaan kategoriaan. Saari, jossa unennäkö on vaarallista. Neuvosto, joka hallitsee naamioiden takaa. Kaiken takana epäily siitä, mikä on totta kaduilla, jotka tulvivat vettä; kujilla, joiden seinät vaihtavat paikkaa kudottujen seittien siirtyessä. Tällä saarella nuori kutoja Eliana uskaltaa rakastua. [Kirjasto.]
  4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja - Grant Morrison, Rags Morales & Andy Kubert: Teräsmies - Miehet terästä. (Superman - Action Comics Volume 1: Superman and the Men of Steel.) Sarjakuvatutkijakollegani tuumasi blogissaan, että itse asiassa Teräsmieskin on maahanmuuttaja - ja oikeastaan myös turvapaikanhakija. Nerokasta. Sarjis käsittelee itse asiassa myös hieman muukalaisvihaa ja oman paikan löytämistä, sillä se kertaa Teriksen saapumisen maapallolle. Hyvä albumi aloittaa, kun en Teräsmiehestä kertovia sarjiksia ole aiemmin lukenut. Hahmo on tuntunut aina tylsältä ja liian superilta, mutta tämä sarjis onneksi antaa osviittaa hieman monipuolisemmasta hahmosta. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt tietää hieman enemmän taustoja; välillä juonikuviot ja siirtymät olivat liian nopeita, enkä aivan pysynyt perässä, että kuka mitä ja miksi. Mutta tykkäsin erityisesti siitä, että Teris pomppi aluksi farkuissa ja viitassa - ennen kuin sai ikonisen asunsa. [Kirjasto.]
  5. Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman - Holly Smale: Geek Girl. Kohellusta korkokengissä. (Geek Girl. Model Misfit.) Nappasin tämän kirjastosta, koska sen kannessa luki “GEEK” ja olen herkistynyt termille viime aikoina mm. hankehakemuksen myötä. Nuorille (tytöille) suunnatun kirjasarjan toinen osa, jossa päähenkilö on nörttityttö ja malli. Kirja on täynnä pieniä nörttikulttuurianekdootteja ja tiedon palasia luonnontieteiden alueilta. Lisäksi se on aika hyvä kuvaus siitä, miten sekaisin teinitytön aivot voivat olla ja miten asioita voi tulkita väärin, kun päähän ei vain mahdu kaikkea, kun on niiiiin rakastunut. Viihdyttävää ja nopealukuista hömppää, jossa meni pari tuntia. Plussaa Japaniin sijoittuvasta tarinasta. Lukisin varmaan sarjan muitakin osia omaksi huvikseni. [Kirjasto.]
  6. Kirjastosta kertova kirja - J. K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi (Harry Potter and the Cursed Child). Huomasin, että tässä näytelmässä ollaan useampaan otteeseen kirjastossa ja eräs merkittävä kohtaus tapahtuu nimenomaan Hermionen kirjastossa, joten survoin teoksen tähän kohtaan. Positiivinen yllätys siihen nähden, miten paljon negatiivisia kommentteja olen kirjasta kuullut. Pidin hahmoista, pidin huumorista ja kyllähän sitä tuli vähän itkettyäkin. Ehkä olen liian syvällä Potterlandiassani. [Ystävän kirjahylly.]
  7. Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja - Maria Turtschaninoff: Helsingin alla (Underfors). Urbaani fantasia Alistadista, peikkojen, haltioiden ja keijujen asuttamasta maailmasta. Teoksessa liikutaan Helsingin kaduilla ja maan alla, siirrytään maaseudulle ja Lapin tuntureihin. Moderni kaupunkiympäristö ja vanha kansantarujen maailma sekoittuvat toisiinsa. Tyylikkäästi kirjoitettu nuorten romaani, vaikka juoneltaan osin hieman kaavamainenkin. Ei vedä vertoja Maresille. [Kirjasto.]
  8. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin - Zoe Sugg: Girl Online. Kuuluu nuorten blogeja ja somekulttuuria käsittelevään kirjapinoon, jota luen parhaillaan. Erittäin herttainen, pirteä ja teinityttöön vetoavalla tavalla kirjoitettu romaani itseään nolailevasta Pennystä, joka uskaltaa olla oma itsensä vain anonyymisti blogissaan. Pennyn elämä muuttuu, kun hän matkustaa vanhempiensa kanssa New Yorkiin. Melkein ällösöpö ja sokerikuorrutteinen tarina, joka jostain syystä tuntui juuri sopivalta lukea tähän hetkeen. Zoe Sugg on kuulemma kuuluisa bloggaaja. Pitänee vilkaista hänen sivujaan. [Kirjasto.]
  9. Sinulle vieraalla kielellä (eli ei omalla äidinkielelläsi) tai murteella kirjoitettu kirja - Neil Gaiman: Fragile Things. Short Fictions & Wonders. Lempikirjailijani novellikokoelma, joka sisältää myös jokusen runon. Teoksen aloittaa hieno Cthulhu-mytologiaa ja Sherlock Holmesia yhdistävä “A Study in Emerald”. Gaiman osaa kirjoittaa. Taas. [Oma hylly.]
  10. Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Osamu Tezuka: Buddha 1. “Mangan isän” huikean eepoksen ensimmäinen osa. Pitää lukea loputkin. Piirrostyylissä yhdistyy suht realistinen tyyli kiinnostavalla tavalla karikatyyrimäisiin hahmoihin. [Kirjasto.]
  11. Sarjakuvakirja - Bendis & McNiven & Pichetti: Guardians of the Galaxy - Kosmiset kostajat. Supersankarisarjakuva, jonka lainasin materiaaliksi koulutuspäiviä varten. Groot on <3. [Kirjasto.]
  12. Näytelmä - William Shakespeare: Macbeth. Klassikko, johon en ollut aiemmin tutustunut. Uusi Matti Rossin suomennos toimi, dialogissa oli paikoitellen jopa riimejä ja kieli oli helppolukuista. Näytelmästä sai repliikkien pohjalta myös visuaalisen kuvan siitä, mitä lavalla tapahtuisi kulloinkin. Noitien ennustus Macbethille toi mieleen Tolkienin ja Angmarin noitakuninkaan. Kävisin katsomassa teatterissa. [Kirjasto.]
  13. Kirjan nimi on kysymys - Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä (Hur gick det sen? Boken om Mymlan, Mumintrollet och Lilla My). Valtavan herttainen kuvakirja, jossa sivuissa olevat aukot paljastavat aina hieman seuraavan sivun tapahtumia. Tarina on kirjoitettu runomuotoon ja sivuilla seikkailevat Tove Janssonin omalla kädenjäljellä piirretyt hahmot. Tämä on pakko-ostos itselle ja ehkä joskus myös kummalapselle. [Kirjasto.]
  14. Historiaa käsittelevä tietokirja - Mike Benton: Science Fiction Comics: The Illustrated history. Tutkimustarkoitukseen ja artikkelin lähteeksi. Hyödyllinen, visuaalinen ja kiinnostava teos siitä, miten scifi ja sarjakuvat ovat aina kulkeneet käsi kädessä. [Kirjasto.]
  15. Kirjan kansi on mielestäsi ruma - Erik Axl Sund: Varistyttö (Kråkflickan). Piti survoa tämä kirja johonkin ja onhan tuo kansi aika kammottava. (Ehkä enemmän ahdistava kuin ruma.) Väittivät, että pesee Stieg Larssonilla lattiaa. Ei pese. Aihe on hirvittävä, mutta kerronta ei toimi. En tiedä, onko ongelma suomentajassa, vai alkuperäistekstissä. Kaipaan enemmän selkeyttä ja kuvailua. Liikaa lyhyitä lauseita ja tulkinnanvaraisuuksia. Viittaussuhteissa paljon epäselvyyttä siitä, kuka puhuu ja kehen pronominit viittaavat. Ensimmäinen osa trilogiaa, enkä ole erityisen innostunut. [Kirjasto.]
  16. Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta - Gillian Anderson & Jeff Rovin: Liekkien näkijät (A Vision of Fire). Pongasin tämän teoksen kirjaston uutuushyllystä ja ilmeeni oli varmaan WTF - onko Gillian Anderson kirjoittanut kirjan? Esikoisteos herätti tietenkin kysymyksiä. Miten paljon tämä Jeff Rovin sitten onkaan kirjoittanut ja nyt käytetään vain Andersonia myymään teosta... Kirja ei ollut huono. Vetävästi kirjoitettu ja suomentaja oli tehnyt hyvää työtä tämän yliluonnollisen trillerin kanssa. Kirja jätti jopa paljon tulkinnanvaraa, melkein olisi kaivannut loppuun vähän rautalangasta vääntämistä. [Kirjasto.]
  17. Kirjassa juhlitaan - Michael Ende: Tarina vailla loppua (Die unendliche Geschichte). Tämä on ns. dumppikategoria, koska niin monissa kirjoissa juhlitaan. Olisin voinut laittaa tämän klassikkoteoksen myös kohtaan “matkakertomus”, mutta halusin säästää sen dokumentaariselle kirjalle. Fantasia/satuklassikko, jonka luin Finnconin esitelmää varten uudestaan. Tietyiltä osin kaavamainen, paikoitellen tylsä, mutta oli kiinnostavaa huomata, että lukuja oli yhtä monta kuin aakkosia ja jokainen luku alkoi eri aakkosella. Seuraavaksi vertailen tätä ankka-adaptaatioon. [Oma hylly.]
  18. Lastenkirja - Linda Liukas: Hello Ruby - matka tietokoneeseen. Nuoret vinkkaavat lasten ja nuorten tietokirjoja saniksessa Vanhan kirjan talvea varten, joten ope lukee ne myös. Visuaalinen ilme söpö ja tarinan lisäksi kirja sisältää valtavasti tietokoneeseen liittyviä tehtäviä, joita lapsi voi tehdä huoltajansa kanssa. Voit vaikka askarrella oman tietokoneen! Hauska, vaikka tarinan loppu jättikin hieman toivomisen varaa. Tehtävät puolestaan olivat sen verran haastavia paikoitellen, että pitää itsekin kokeilla oman nimen kirjoittamista binääreillä... [Saniksen hylly.]
  19. Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi - Lisa Genova: Edelleen Alice (Still Alice). En ottanut tätä kohtaa aivan totaalisen kirjaimellisesti. Kirjan pääosassa oleva Alice on Harvardin yliopiston kognitiivisen psykologian professori. “Professori” ja “yliopisto” riittävät, omalta alalta tietenkin. Erityisesti siinä mielessä, että Alice sekä opettaa että tekee tutkimusta - ja kiertää konferensseissa. Erittäin koskettava ja vaikuttava teos älykkään ja kielellisesti lahjakkaan naisen sairastumisesta varhaiseen alzheimerintautiin. Missä minuuden raja menee? [Kirjasto.]
  20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan - Tapani Bagge: Suden hetki. Teos kuvaa itseään “ekotaasijännäriksi”. Nuorille suunnattu jännitysromaani, jossa käsitellään eläinten oikeuksia, sabotaasia ja orastavaa parisuhdetta. Tutustun nyt nuortenkirjailijoihin opetukseni takia. Tämä oli varsin toimiva ja nopealukuinen, suositeltava erityisesti eläinten oikeuksista kiinnostuneille. Toi mieleen muistoja omilta teinivuosilta, eli nuorten maailman kuvaus onnistui hyvin. [Kirjasto.]
  21. 1700-luvulla kirjoitettu kirja - Ann Radcliffe: Udolpho. Goottilaisen kirjallisuuden klassikko, Poen ja de Saden suosima järkäle oli paikoitellen äärimmäisen puuduttava ja raskaslukuinen. Sankaritar pyörtyili eikä osannut selvittää asioita suoraan, vaan katseltiin maisemia kyynelsilmin Wertherin hengessä. Yliluonnolliset tapahtumat selittyivät lopussa luonnollisiksi. Olipahan kokemus. Onneksi se on ohi. (Toinen syistä, miksi lukuhaasteeni epäonnistui tänä vuonna.) [Kirjasto.]
  22. Kirjassa mukana Marilyn Monroe (syntymästä 90 v.) - Joyce Carol Oates: Blondi (Blonde). Kirja sanoo jo kannessaan olevansa romaani, kyseessä ei siis ole elämäkerta, joita tosin on hyödynnetty tämän yli 900 sivuisen järkäleen kirjoittamisessa. Teos maalaa Marilynistä kuvan ristiriitaisena ja kaltoin kohdeltuna naisena, jonka ihmissuhteet ja voimakas näyttelijäntyö kuluttivat loppuun. Kerronta vaihtelee eri näkökulmien välillä: joskus Norma Jean (ei Marilyn - Marilyn on rooli) katsoo itseään, joskus muut katsovat häntä - mutta aina häntä katsotaan. Marilynin elämän kuuluisimmat vaikuttajat jäävät kirjainten tai määritelmien (Entinen baseball-tähti, Presidentti) taakse piiloon, sillä kohde on Marilyn. Hengästyttävä, kiinnostava teos, jonka jälkeen tahtoisi lukea jonkin oikean elämäkerran. [Kirjasto.]
  23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja (Miina Sillanpään, Suomen ensimmäinen naisministerin, syntymästä 150 v.) - Temple Grandin: Minun tarinani. Ulos autismista (Emergence Labeled Autistic). Kun luin tämän haastekohdan, ajattelin heti Claire Danesin tähdittämää Temple Grandin -elokuvaa ja minun piti selvittää, onko hänestä kirjoitettu kirja. Oli. Outoa kyllä, kirjaston kappale on yliopiston täydennyskoulutuksen oppimateriaaleja eikä mikään omaelämäkerta. Kirja on siis tylsän ja ruman näköinen. Mutta kiinnostava sisällöltään. Temple Grandin on autistinen yhdysvaltalaisnainen, joka väitteli tohtoriksi eläintieteestä ja on kehittänyt useita uraauurtavia laitteita karjatalouden ja teurastamojen parantamisiksi, jotta niistä tulisi eläimille mahdollisimman miellyttäviä. Leffa on loistava. Tarina on kiinnostava. Suosittelen. [Kirjasto.]
  24. Kirjasammon päivän täkynä vuonna 2016 ollut kirja - Ville Ranta: Kajaani. Sarjakuvaromaani Lönnrotista löytyi Kirjasammon sivuilta ja tottahan toki se piti lukaista. Ranta on Suomen parhaimpia pilapiirtäjiä, mutta pidemmässä romaanissa hänen piirrostyylinsä ei toimi, se on makuuni liian suttuinen, epäselvä ja luonnosmainen. Mutta faktaa ja fiktiota yhdistelevä teos oli kiinnostava lukukokemus. [Kirjasto.]
  25. Kirjassa on yli 500 sivua - Herman Melville: Moby Dick or, The Whale. Pääsyy siihen, miksi lukuhaasteeni epäonnistui. Päätin lukea tämän 1800-luvun järkäleen englanniksi ja jumitin sen kanssa puoli vuotta. Olihan se jossain määrin hieno, postmodernihkokin teos, mutta olisi ollut puolet lyhyempi ilman niitä valasinfodumppeja. Luin siksi, jotta olisin kärryillä italialaisesta ankka-adaptaatiosta. Voisin harkita tulevaisuudessa lukevani uudestaan. Mutta suomeksi. [Kirjasto.]
  26. Elämäkerta tai muistelmateos - Tuula Karjalainen: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Hieno elämäkerta upeasta, nerokkaasta taiteilijasta. Avasi paljon ja antoi paljon uutta Muumi-sarjakuviensa kanssa tuskailleesta Janssonista. Kirjan rakenne oli temaattinen kronologisen sijaan ja se hieman häiritsi, kun toistoa tuli niin paljon. Pikkaisen olisin kaivannut myös kielen hiomista. Lauserakenteissa oli välillä liiallista jäykkyyttä. Muuten menee kyllä ostoslistalle. [Kirjasto.]
  27. * Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus (Purple Hibiscus). Adichien toista kirjaa suositeltiin Helmet-lukuhaasteen FB-ryhmässä, mutta se oli aivan liian paksu, kun olin jo epäonnistunut haasteessa. Nappasin siis tämän, joka on kirjailijan esikoisteos. Se kertoo teini-ikäisestä Kambilista ja tämän veljestä Jajasta, jotka elävät rikkaassa, vahvasti uskonnollisessa perheessä. Autoritäärinen isä, Nigerian epävakaat yhteiskunnalliset olot ja Kambilin ristiriitaiset suhteet isäänsä värittävät tätä kauniin kuvailevaa teosta. Pitänee lukea myös Puolikas keltaista aurinkoa. [Kirjasto.]
  28. Perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja - Kate Jacobs: Pieni lankakauppa (The Friday Night Knitting Club). Käsittelee nimensä mukaisesti käsitöitä, mistä koko perheeni on innostunut. Myös nimenomaan neulomista, joka on äidin ja nuorimman siskoni juttu. Yllättävän monipuolinen kirja, joka ei ollut pelkkää iloa ja onnea ja auvoa, vaan jopa itketti. Eniten häiritsi kertojafokalisaatioiden vaihtelut, kun ne olisi voitu kirjoittaa paljon selvemmin esille esimerkiksi tyhjin rivivälein. [Siskon kirjahylly.]
  29. Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja - Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Hiekkasotilaat. Dystooppisen trilogian toinen osa. En vieläkään oikein tiedä, mitä mieltä olen tästä sarjasta. Maailmankuva ja tapahtumat ovat kiinnostavia, mutta henkilöihin en osaa samaistua, vaikka kirjan kerronta on jakautunut minämuotoisesti eri hahmojen kesken. Isoin ongelma taitaa olla kerronta, joka on liian elokuvallista (kuin kässäriksi tehty) ja kieli, joka olisi kaivannut kustannustoimittajalta siistimistä. [Kirjasto.]
  30. Viihteellinen kirja - Lena Dunham: Sellainen tyttö. Nuoren naisen “opetuksia”. (Not That Kind of Girl. A Young Woman Tells You What She’s “Learned”) Löysin tämän kirjan vitosella ja otin kyytiin, koska ihastuin Dunhamin käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Girlsiin. Kirja on omaelämäkerrallinen kommentaari täynnä pieni katkelmia ja anekdootteja kirjailijan elämästä New Yorkissa. Monet sattumukset Dunham on kirjoittanut mukaan ohjauksiinsa. Hilpeä, koskettava ja ronskisti avoin teos. [Oma hylly.]
  31. Olympialaisista kertova kirja - René Goscinny & Albert Uderzo: Asterix olympialaisissa (Astérix aux Jeux Olympiques). Totta kai tämä sarjakuva tähän kohtaan. Vinkki tuli HelMet-lukuhaaste-ryhmästä. Pakko ottaa. Olen lukenut tämän joskus lapsena ja oli mielenkiintoista huomata tietynlaiset toistuvat vitsikaavat, stereotypiat ja tietenkin hahmojen nimet, joita ei silloin alle 10-vuotiaana oikein ymmärtänyt. Asterixia käytän esimerkkinä sarjakuvakursseillani sarjasta, jossa hyödynnetään eri fontteja eri puhujille. Joskus vielä kerään nämä kaikki teokset sarjishyllyyni. [Kirjasto.]
  32. Kirjassa on myrsky - Rob Kidd: Jack Sparrow - Myrsky nousee (Pirates of the Caribbean, Jack Sparrow, The Coming Storm). Nopea välipala lastenosastolta. Jack Sparrown nuoruusvuosista kertovan kirjasarjan ensimmäinen osa. Helppoa luettavaa lapsille sopivalla jännityksellä. Kerronta huomattavasti parempaa kuin elokuvien pohjalta kirjoitetut lastenkirjat, jotka olivat hirveää soopaa. Yritin koko ajan kuvitella nuorta Johnny Deppiä Jackiksi, mutta ei ihan lähtenyt... [Kirjasto.]
  33. * Kirjailijan viimeiseksi jäänyt kirja - Carrie Fisher: Princess Diarist. Joulukuussa menehtyneen Fisherin viimeinen teos, muistelma ensimmäisen Star Warsin kuvausten ajalta. Herätti viime vuonna kohua, koska Fisher paljasti suhteensa tuolloin naimisissa olleeseen Harrison Fordiin. Voimakkaan kuvaileva, assosiaatioiden aalloissa hyppelehtivä teos, jossa Fisherin ääni kuuluu sekä nykyajasta että 1970-luvun lopun päiväkirjamerkinnöistä. Pitänee lukea myös Fisherin muuta tuotantoa, pidän kovasti hänen tyylistään. [Oma hylly.]
  34. Keskustelua herättänyt kirja - Sofi Oksanen: Puhdistus. Tämä paljon puhetta ja kohua herättänyt Finlandia-voittaja kuuluu myös listaan 100 kirjaa, jotka on luettava elämänsä aikana. Luin. Yllätyin positiivisesti. Stalinin lehmät tuntui tosi vaikeasti tavoitettavalta, mutta tämä soljui mukavasti eteenpäin. Kieli oli miellyttävää ja vaihteleva kerronta päästi aivan päähenkilöiden iholle asti. Takaumatkin toimivat. Ehkä kaikki korostui niin voimakkaasti, koska tätä edelsi Varistytön läpi kahlaaminen. Voisin kyllä lukea Norman. [Kirjasto.]
  35. Kirjassa ollaan avaruudessa - Orson Scott Card: Ender (Ender’s Game). Tulevaisuudessa lapsia koulutetaan pelien avulla sotilaiksi ja komentajiksi avaruudesta saapuvaa ötökkäarmeijan uhkaa vastaan. Mutta kumpi on se todellinen pahis, ihminen vai ötökkä? Elokuvaa en ole nähnyt, mutta kirja oli varsin toimiva scifipläjäys. [Kirjasto.]
  36. Kokoelma esseitä tai kolumneja - Esko Valtaoja: Ensimmäinen koira kuussa. Valtaojan kootut kolumnit. Repeilin ääneen. Valtaojalla on hyvä asenne ja perusteltuja mielipiteitä. Vaikka kolumnien julkaisuajankohta vaihteli vuosien 2001 ja 2014 välillä, osa oli vieläkin sangen ajankohtaisia. Suosittelen lämpimästi! [Kirjasto.]
  37. * Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan - Tuija Lehtinen: Nottingham kesällä kello 6. Sara-trilogian toinen osa, joka näyttää englantilaisen yläluokan ja punkkarityttö-Saran yhteentörmäyksen. Kirjan parasta antia on papukaija, joka oppii kiroilemaan suomeksi. Ei ehkä aivan niin hilpeä ja toimiva kuin ensimmäinen osa, mutta Sara on edelleen hyvä päähenkilö. [Oma hylly.]
  38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja - J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher’s stone). Jotkin fundamentalistiuskontoihin kuuluvat ovat kieltäneet Potterit kouluista ja polttaneet kirjoja, koska niissä esiintyy noituutta. Hah. [Oma hylly, moneskohan lukukerta. Piti TAAS aloittaa Potterit alusta.]
  39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja - Orhan Pamuk: Nimeni on Punainen (Benim Adım Kırmısı). Hieman aikaavievä luettavuudeltaan, mutta erittäin kiinnostava historiallinen romaani miniatyyrimaalauksesta, jonka minämuotoisen kerronnan fokalisaatio vaihtelee kappaleittain. Ääneen pääsevät myös kuolleet ja taulujen aiheet. Rikos- ja rakkauskertomus, jotain sukulaishenkeä Econ Ruusun nimen kanssa. [Kirjasto.]
  40. * Eläkeläisen suosittelema kirja - Shannon Hale: The Storybook of Legends. En huijannut tässä haasteessa. Ystäväni on työkyvyttömyyseläkkeellä, joten hän, kovana Ever After High -fanina käski minun sivistää itseäni. Kirja oli positiivinen yllätys: entä, jos satuhahmot eivät haluaisikaan toistaa annettua kaavaa ja muottia ja alkaisivat kapinoida? Adaptaatiota ja metalepsista - tutkija minussa nautti kovasti erityisesti Hullun Hatuntekijän tyttären, Madeline Hatterin keskusteluista kirjan kertojan kanssa. Luen kyllä lisääkin näitä. [Ystävän kirjahylly.]
  41. Kirjassa lähetetään kirjeitä - J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire). Dumppaan nyt Pottereita tänne, koska haluan lukea ne taas putkeen. Varsinkin nyt, kun Alan Rickman kuoli ja vika kirja itkettää taatusti enemmän kuin koskaan. Kirjeitä lähetellään tietenkin pöllön välityksellä. [Oma hylly.]
  42. 2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja - Stephen A. Ambrose: Taistelutoverit. Normandian maihinnoususta Hitlerin Kotkanpesään (Band of Brothers. E Company, 506th regiment, 101st Airborne from Normandy to Hitler’s Eagle’s Nest). Halusin tähän nimenomaan sotakirjan, joita en osaa lukea. Olisin myös halunnut nimenomaan 2000-luvun sodasta kertovan Generation Killin (johon perustuu loistava tv-sarja), mutta sitä ei ollut kirjastossa. Päädyin tähän, koska HBO:n Band of Brothers on myös erinomainen TV-sarja ja perustuu tähän nimenomaiseen teokseen. Kertoo nimensä mukaisesti Yhdysvaltalaisesta E-komppaniasta, laskuvarjoyksiköstä, joka hyppää Normandiaan ja on ensimmäisenä paikalla Hitlerin Kotkanpesässä toisessa maailmansodassa. Reportaasi, miltei lakonisesti todeten kuvattu musta huumori ja sodan mielettömyys. Suosittelen sekä kirjaa että sarjaa. [Kirjasto.]
  43. Kirjassa mukana Pablo Picasso (syntymästä 135 v.) - Catel & José-Louis Bocquet: Kiki, Montparnassen kuningatar (Kiki de Montparnasse). Elämäkerrallinen sarjakuvaromaani ranskalaisen Alice Prinin alias Kikin elämästä maailmansotien välisessä Ranskan taidemaailmassa. Man Ray, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso vilahtavat Kikin voimakkaan taiteilijapersoonan ohessa teoksen sivuilla. Kiinnostava ajan- ja taiteilijankuva, jonka luin nyt toistamiseen. [Oma hylly.]
  44. Kirjassa joku kuolee - Chuck Palahniuk: Fight Club. Loistava elokuva on lähes täydellisen uskollinen kirjalle. Kerronta poukkoilee, pohtii, kommentoi ja on äärimmäisen tyydyttävää. Vaikuttavampi lukukokemus olisi vain, jos ei tietäisi elokuvan perusteella tarinan jippoa. Sopiva makupala muutaman tunnin bussimatkalle. [Kirjasto.]
  45. Suomalaisesta miehestä kertova kirja - Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja. Tämä kuulemma pitäisi lukea niiden 99 muun kirjan lisäksi ennen kuolemaansa. En oikein käsitä miksi. Tai ehkä tällaiselle absolutistille alkoholinhuuruinen eritehuumori ei vain oikein uppoa. Ei naurattanut. Kertaakaan. Ainut hupi oli vuosi 1998, jonka tapahtumia kommentoitiin - mm. jääkiekon MM-kisojen ja Formula 1:n osalta. Herätti muistoja teinivuosilta ja omista reaktioista. [Kirjasto.]
  46. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja - Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki (Die Stadt der Träumenden Bücher). Kirja kirjoista, kirjoittamisesta, kirjastoista ja olennoista, jotka viihtyvät niiden äärellä. Herkullinen fantasiaromaani bibliofiilille, joka odottelee omaa ornoaan eli täydellistä inspiraation hetkeään. Suosittelijana eräs sanataidekoulun oppilas. [Kirjasto.]
  47. * Eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja - Gabriel García Márguez: Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad). Nobel-voittajan klassikko on ollut jo pitkään lukulistalla ja Moby Dickin jälkeen sen aloittaminen hieman arvelutti. Turhaan. Vetävästi kerrottu, toden ja maagisen realismin välissä haahuileva sukukronikka oli kiinnostava. Pidin kyllä Rakkautta koleran aikaan -teoksestakin, mutta tämä on ansainnut asemansa. Tarinan päätös toimi loistavasti. Hankin vielä omaankin hyllyyn. [Kirjasto.]
  48. Kirjassa on alle 150 sivua - Marja-Riitta Vainikkala & Marja-Liisa Kaltila: Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi. Sana- ja kuvataiteen tekijöiden opas luoviin harjoitteisiin. Luin etätehtävää varten ja sain joitain hyödyllisiä vinkkejä ja vielä jäsentymättömiä ajatuksia. Tehtävä on vielä tekemättä. [Kirjasto.]
  49. Vuonna 2016 julkaistu kirja - Laura Lähteenmäki: Nutcase. Keräilen lukulistalle hankkeen tulevien työpajasuunnitelmien takia nuortenromaaneja, joissa käsitellään sosiaalista mediaa tavalla tai toisella. Tämä löytyi kirjaston hakupalvelun kautta ja sattui olemaan vielä tämän vuoden julkaisu. Kiinnostava tarina sisaruksista murrosiän ja itsenäistymisen kynnyksellä. Romaanin olennainen osa on päähenkilö Saimin seuraama fiktiivinen blogi, joka löytyy myös oikeasti netistä ja laajentaa henkilöiden maailmaa. Erittäin hyödyllinen hankkeen kannalta. [Kirjasto.]
  50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja - Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo (The Museum of Extraordinary Things). Historiallinen rakkaustarina 1900-luvun alun New Yorkista, työläisten asemasta ja museosta, jossa vetonauloina ovat mm. susimies, perhostyttö ja tarinan toinen päähenkilö, merenneitona esiintyvä Coralie. Kerronnan fokalisaatio vaihtelee Coralien ja valokuvaaja Eddien välillä. Sekä minä- että hänkertojina esiintyvät päähenkilöt näyttäytyvät historiallisten tapahtumien kulisseissa ja löytävät toisensa. Kirjaston henkilökunta oli nostanut teoksen esille erilliseen hyllyyn, josta sen pongasin. Kiinnostava tarina, sympaattiset päähenkilöt. Kerronta olisi paikoitellen voinut olla vielä viipyilevämpää, varsinkin, kun meni aikaa totutellessa kertojavaihdoksiin. [Kirjasto.]

Lisälukemisto (eli mitä muuta on tullut luettua):
Sarjakuvia:
Andersson, Jan & Kettu, Katja: Peräkammarin poika
Brubaker, Ed & Epting, Steve: Kapteeni Amerikka. Mies joka osti Amerikan.
Collins, Stephen: The Gigantic Beard that Was Evil
Comés: Uneksivien puiden talo
Dirge, Roman: Lenore - Cooties
Disney: Ankalliskirjallisuuden klassikot (3-5)
Durbiano, Lucie: Punainen pukee teitä ja muita tarinoita
Ellis, Warren & McKone, Mike & Keith, Jason: Kostajat - Loputon sota
Gaiman, Neil & useat eri taiteilijat: Sandman Deluxe (2-3)
Gylander, Henri: Unia ja toiveita
Hemmingsson, Nina: Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt
Hergé: Tintti Tiibetissä
Jarla, Pertti: Fingerpori - kamppailuni
Lindgren, Astrid: Peppi ei tahto kasvaa isoksi
Maruo, Suehiro: The Strange Tale of Panorama Island
Meltio, Eeva: Pedot
Miyazaki, Hayo: Tuulen laakson Nausicaä -manga (osat 1-7)
Moisseinen, Hanneriina: Kannas
Mori, Kaoru: Aron morsiamet -manga (osat 1-7), Emma (osa 1)
Mäkelä, Timo: Minun elämäni
Otomo, Katsuhiro: Akira-manga (osat 1-12)
Rapi, Aapo: Pullapoika
Sattouf, Riad: Tulevaisuuden arabi. Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984)
Tezuka, Osamu: Buddha 2-3
Tofield, Simon: Simon’s Cat
Vaughan, Brian K. & Staples, Fiona: Saga (osat 2-3)
Yazawa, Ai: Nana-manga (0sat 12-21)
Nuortenkirjoja:
Lehtinen, Tuija: www.liisanblogi.net
Maskame, Estelle: DIMILY - Rakastan
Ojala, Anu: Pommi.
Rannela, Terhi: Taivaan tuuliin
Rowling, J. K.: Harry Potter ja salaisuuksien kammio, Azkabanin vanki, Feeniksin kilta, Puoliverinen prinssi ja Kuoleman varjelukset (taas)
Romaaneja:
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Harjukaupungin salakäytävät (taas)
Tietokirjoja:
Ahonen, Kimmo: Kylmän sodan pelkoja ja fantasioita. Muukalaisten invaasio 1950-luvun yhdysvaltalaisessa tieteiselokuvassa.
Östman, Sari: “Millasen päivityksen tästä sais?” Elämäjulkaisijuuden kulttuurinen omaksuminen.


8.2.2017

Millainen on hyvä apurahahakemus?

Tutkijan, olipa sitten väitöskirjantekijä, post doc -tutkija tai professori, arjesta menee aivan liian suuri osuus erilaisten apurahojen hakemiseen. Rahoitus on oleellista, jotta tutkimusta voisi tehdä täysipainotteisesti muusta työstä vapaana. 
Olen ollut nyt siitä onnellisessa asemassa, ettei minun ole tarvinnut hetkeen miettiä henkilökohtaisen apurahan hakemista. Osa-aikaisuus Näkymättömät-hankkeessa ja opetus sanataidekoulussa ovat pitäneet taloudellisen tilanteen kurissa. Kaipuu tutkimuksen pariin on kuitenkin kova ja kun hankkeemme päättyy ensi vuoden toukokuussa, on jo viimeistään syksyllä korkea aika kaivella ne tutkimusideat naftaliinista ja päivittää oma CV.

Osallistuinkin juuri siksi viime kuun lopussa laitoksemme tutkijayhdistyksen iltapäivään, jossa "tuunasimme" tutkimussuunnitelmiamme. Parin tunnin sessiota alusti tiedekuntamme varadekaani Laura Stark, joka antoi konkreettisia neuvoja hyvän apurahahakemuksen kirjoittamiseen. Professori Stark on itse ollut mm. Koneen säätiöllä asiantuntijana määrittelemässä niitä rahoituksen saajia, joten hän tiesi, mistä puhui.

Koska tutkijoilla ei koskaan ole liikaa rahaa ja hyvä tutkimus ansaitsee tulla rahoitetuksi, jaan tässä alla Starkin vinkit. Tajusin tehneeni aiemmin niin monta asiaa väärin.

1) APURAHAHAKEMUS ON MYYNTIPUHE.
Kun kirjoitat hakemukseen tutkimussuunnitelmaa, se on hanketarjous, jossa lupaat toteuttaa projektisi 3-4 vuodessa. Se ei ole sama suunnitelma, jota esittelet kollegoillesi ja proffallesi seminaarissa. Säätiöitä kiinnostavat tulokset, eivät se, mitä tutkit. Aiheellasi ei siis ole väliä. Jos jostain on karsittava, niin niistä "kiehtovista" taustatiedoista.
On myös hyvä aloittaa jollain dramaattisella lauseella tai kiinnostavalla yksityiskohdalla. Älä aloita "Tässä väitöskirjassani aion tutkia..." Niin aloittavat ne sadat muutkin.

2) KIRJAA YLÖS TOIMINTASUUNNITELMA.
Tämä ei ole sama asia kuin aikataulu. Etene askel askeleelta ja kerro, mitä teet, miten ja missä vaiheessa. Tämä kertoo säätiölle siitä, onko tutkimus realistinen: valmistuuko se koskaan ja annetuissa aikarajoissa. Muista myös se, että kaikkia suunnitelmaan kirjoitettuja asioita ei tarvitse toteuttaa. Kyseessä on nimenomaan suunnitelma.
Älä kirjoita: "minua kiinnostaisi myös tutkia X:ää ja ehkä Y:tä tästä näkökulmasta..." Se menee haahuiluksi. Keskity olennaisiin seikkoihin: vähempi on parempi.

3) PERUSTELE.
Miksi tutkimuksesi on tärkeää a) yhteiskunnalle ja b) omalle tutkimusalallesi. Joskus pelkkä b voi riittää.

4) OLE SELKEÄ.
Hakemuksen on oltava yleisymmärrettävä. Se henkilö, joka suunnitelmaasi arvioi, ei välttämättä ole omalta alaltasi eikä tiedä yhtään mitään tutkimuksen kohteestasi. Väännä rautalangasta, ole konkreettinen. Lue teksti mummollesi tai ystävällesi, joka ei ole käynyt yliopistoa. Jos he saavat pointistasi kiinni, olet oikeilla jäljillä. Liiallinen jargonin viljely voi myös jättää sellaisen kuvan, ettet itsekään ole vielä sisäistänyt aihettasi, vaan yrität päteä hienoilla sanoilla.

5) RAJAUS JA TIIVISTYS OVAT HYVEITÄ.
Valitse tutkimuskohteestasi se olennainen. Tiivistä tutkimuksesi maksimissaan kolmeksi tutkimuskysymykseksi. Erottele ne konkreettisesti muusta tekstistä kysymysmerkeillä. Millä perusteella olet rajannut aineistosi?

6) LIITÄ TUTKIMUKSESI AIEMPAAN KENTTÄÄN.
Avaa arvioijalle, miten tutkimuksesi osallistuu alasi tieteelliseen keskusteluun. Tuoko se siihen jotain uutta? Syventääkö se jotain vanhaa?

7) MIKÄ ON METODISI?
Miten merkitykset ja tulkinnat saadaan tutkimuksessasi esille? Kirjoita auki käyttämäsi menetelmä. Se voi olla se diskurssianalyysi tai kirjallisuudentutkijoiden rakastama lähiluku, mutta näistä huolimatta kerro, miten sinä käytät sitä tutkimuksessasi. Menetelmälläsi ei välttämättä ole vielä edes nimeä, joten kerro säätiölle, miten etenet, jotta saat aineistosi analysoitua.

Periaatteessa nämä kaikki mahtuvat kolmelle sivulle. Professori Stark sijoittaisi ensimmäiseksi perustelut: tutkimuksen ja sen merkityksen, tutkimuskysymykset sekä menetelmät. Mutta kannattaa aina noudattaa säätiön antamia ohjeita siitä, mitä suunnitelman tulisi sisältää.

PS. Kuva ois kiva. Jos sinulla on kuva / kaavio, joka selkeyttää tutkimustasi, sen liittäminen suunnitelmaan ei ole huono ajatus.

PPS. Muista kielenhuolto! Jos kirjoitat englanniksi, olisi hyvä, jos natiivi tarkastaisi kieliasusi. Eikä varmaan olisi pahitteeksi katsastaa läpi äidinkielelläkin kirjoitettu suunnitelma...

Sataakohan näillä ohjeilla muutakin kuin pennejä ensi vuodelle?
Aina sopii toivoa. © Disney