Olen koko alkuvuoden tuskaillut tutkijanuran suurimmassa sudenkuopassa eli rahapulassa. Kun laitos on pieni, ei sillä ole varaa pitää montaa tutkijaa palkkalistoillaan ja apurahojen saanti on aina niin arpapeliä, ettei sitä voi pitää varmana tulonlähteenä.
Viime vuonna olin onnekas ja sain puolen vuoden apurahan yksityiseltä säätiöltä. Tänä vuonna pidän edelleen peukkuja saman asian suhteen.
Tutkijan ja jatko-opiskelijan pahin ongelma on se, että tässä ollaan niin sanotusti väliinputoajia. Kun jatko-opiskelija ei ole oikeutettu mihinkään opintotukiin eikä työkkärissäkään innosta hihkuta, kun sieltä menee nätisti kysymään, onko minkäänlaisia mahdollisuuksia saada vaikka työmarkkinatukea - jatko-opinnothan ovat ihan täysin sivutoimisia.
Sain kuulla, että tällainen ennakkotapaus on ollut olemassa. Kyseinen jatko-opiskelija haki, taisteli ja sai työmarkkinatukea, mutta joutui sen saadakseen kirjautumaan pois yliopistosta.
Että se siitä sitten.
Vuoden alussa, jolloin apurahani alkoi hitaasti vedellä viimeisiään, kysyin hyvän ystäväni kasipallolta kevään kohtalostani.
Tiedättehän magic eight ballin, jolta kysytään kysymys, ravistetaan ja käännetään pallo ympäri. Pallon sisälle piilotettu 20-sivuinen noppa kertoo vastauksen kysymykseen ja ratkaisee kaikki ongelmasi.
Kysyin siis kasipallolta, saanko tänä vuonna apurahaa. Kasipallon lähteet sanoivat, että ei.
Kysyin uudestaan, että saanko sitten töitä. Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs kyllä.
Nyt tiistaiaamuna minulle sitten soitettiin, että tulisinko työhaastatteluun vielä samana päivänä.
Kävin haastattelussa ja päädyin töihin jo seuraavaksi päiväksi.
Vaikka työ onkin osa-aikaista ja olen niin kutsuttu "tarvittaessa" -mies, olen silti enemmän kuin tyytyväinen. Rahatilanteeni paranee huomattavasti, eikä minun tarvitse elää miehen siivellä.
Sen lisäksi saan tarvitsemaani työkokemusta ja saan samalla tehdä jotain oikeasti fyysistä hommaa sen sijaan, että istuisin päivät pitkät koneen ääressä naputtelemassa akateemista jargonia.
Elättelen kuitenkin edelleen toiveita siitä apurahasta. Jos voisin tehdä töitä kevään ja kesän, pääsisin mahdollisesti ammattikorkeaan suorittamaan niitä pedagogisia ja saisin vielä sen apurahan, jonka voisin ottaa sitten syksyllä, niin tämä vuosi olisikin loppujen lopuksi ihan hyvä.
Minulla ei valitettavasti ole kasipalloa, mutta suurena Star Wars -fanina kaiken sälän joukosta löytyy totuuden kertova Yoda.
Kerropas, Yoda, saanko minä nyt sen apurahan?
Darth Vaderin naama.
Oletan, että se on ei.
Kyllä se kasipallo tietää, kun Yodakin on samaa mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti