Nyt kun olen hieman rauhoittunut, seuraa vuodatus siitä asiasta, josta lupasin itkeä viime viikolla.
Nimittäin Populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelma, joka oli niiiiin lähellä, mutta ei aivan. Kyseessä on siis Turun yliopiston koordinoima valtakunnallinen ohjelma, johon otettiin 5 tohtorikoulutettavaa kuudesta oppiaineesta eri yliopistoista. 53 hakijaa ja viisi sisälle. Seminaareja, koulutusta, ohjausta, vertaistukea ja ennen kaikkea rahoitus maksimissaan neljälle vuodelle.
Unelmapaikka.
Valitettavasti en sitten kuitenkaan ollut yksi niistä viidestä. Kaikkein eniten tässä ottaa päähän se, että se oli oikeasti niin lähellä. Se oli joko minä tai sitten eräs toinen opiskelija meidän oppiaineesta ja ohjaajani mukaan olin saanut loistavat arviot. Mutta nähtävästi ne eivät sitten aivan riittäneet.
Tieto asiasta tuli sähköpostilla maanantaina ja kun olin tulossa illalla bussilla kotiin avaamaan tietokonetta ensimmäistä kertaa koko päivänä, tuli juuri sellainen olo, että ei. En tasan tarkkaan ole päässyt siihen ohjelmaan. Ehkä juuri siksi se ei maanantai-iltana vielä tuntunut missään, koska olin koko viikonlopun onnistunut stressaamaan aivan muista asioista.
Mutta voi apua, kun tiistaina tuntui pahalta lähteä töihin. Tuli juuri sellainen olo, että sinne olen jumittunut, enkä pääse elämässä eteenpäin.
Harmistus on vielä melko pinnassa, joten en osaa iloita tohtoriohjelman positiivisemmasta puolesta. Minut nimittäin valittiin ohjelman liitännäisopiskelijaksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että minulla on oikeus osallistua ohjelman järjestämään opetukseen, vaikka en olekaan rahoitettuna mukana.
Tällä hetkellä se on aika laiha lohtu, mutta sitten, kun pahin kettuuntuneisuus on kadonnut, alan todennäköisesti nähdä senkin ihan uskomattoman hyvänä mahdollisuutena.
Mutta se rahoitus... Kun sitä jostain saisi.
Jotain positiivisempaa vielä tähän loppuun.
Sain laitoksen matka-apurahan. Madridin konferenssi on maksettu ja liput varattu. Sinne sitten ensi kuussa puhumaan Rosan Mikki Hiiri -hahmoista ja Disneyn sensuurista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti