Sarjakuvia Suomen kirjallisuuden seuran tiloissa

Kun sain kutsun puhumaan SKS:n järjestämään seminaariin, luulin ensin, että viesti oli tullut väärälle henkilölle. Siis minä - puhumaan sarjakuvista - Suomalaisen kirjallisuuden seuran seminaariin! Näin aloitin esitelmäni perjantaina 24.4. SKS:n juhlasalissa. "Kääk!" Lukemisen muuttuvat arvot -seminaarin järjestäjät olivat kuitenkin tutustuneet väitöskirjaani ja kiinnostuneet aiheesta. He halusivat kuulla sarjakuvatohtorin näkökulman lukemiseen ja muutokseen, mikä on tapahtunut sarjakuviin suhtautumisessa. Kerroin, että hämmennykseni johtui siitä, miten entiset kirjallisuuden professorini olivat olleet sitä mieltä, ettei sarjakuva ole kirjallisuutta - ja miten he olisivat pöyristyneitä, kun tietäisivät, että täällä sitä nyt ollaan puhumassa.

Täällä olin puhumassa! © Disney

Niin, tai siis virallisesti täällä.

Seminaari järjestettiin Elämää lukijana -keruun päättymisen kunniaksi ja yleisö saikin kuulla jo hieman alustavia tuloksia, millaisia suomalaiset lukijoina ovat. Toinen kutsuvieraspuhuja, Tampereen yliopiston Silja Juopperi, kertoi aluillaan olevasta väitöskirjatyöstään, jonka tutkimusmateriaaleihin keruun tulokset muun muassa kuuluvat.

Itse puhuin siiis ehkä hieman provosoivalla otsikolla "Aku – koko kansan housuton ankka. Kuinka sarjakuva siirtyi kioskeista korkeakulttuuriksi". Lähdin liikkeelle sarjakuvan historiasta sekä amerikkalaisesta että suomalaisesta näkökulmasta. Puhuin sarjakuvien herättämästä pahennuksesta (Fredric Wertham ja Seduction of the Innocent) ja Aku Ankan kohuista (Dorfman & Mattelart sekä Akun housuttomuus Suomessa). Kerroin, miten sarjakuva "kasvoi aikuiseksi" sarjakuvaromaanin myötä, sivusin mangan vaikutusta nuorten lukemiseen ja lopuksi päädyin elämäkerrallisiin sarjakuviin ja sarjakuvan nykytilaan Suomessa.

Sain paljon kiitosta ja kehuja katsauksestani (puolessa tunnissa ehtii luoda vain nopean silmäyksen niinkin laajaan aiheeseen) ja kysymyksiäkin tuli varsin kiitettävästi. Harmittamaan jäi ainoastaan se, että olisin voinut tarkastaa Aku Ankan varhaishistorian Suomen mittakaavassa, niin ei olisi tarvinnut tarjota "nyt ei muistu mieleen" -vastausta kysyjille.

Kiitokseksi osallistumisesta sain Suomen kirjahistoriallisen seuran kangaskassin, jossa oli Ted Bishopin englanninkielinen teos The Social Life of Ink. Culture, Wonder, and Our Relationship with the Written Word. Ja olivat muuten varsin otettuja siitä, että laitoin yllä olevan Rosan piirtämän ruudun SKS:n päärakennuksesta mukaan esitelmääni. Mutta otettu olin minäkin siitä, että sain kutsun sinne puhujaksi.