Rästipäivitys: Reconfiguring Human & Non-Human

Jostain syystä viime syksyn loppupuoli meni niin hektiseksi, että paljon jäi sanomatta täällä blogissa. Epäilen, että tämä kevät on menossa samaan suuntaan, joten yritän lupailla itselleni ja teille, että päivittäisin tärkeimmät asiat aina viikonloppuisin (ja jatkaisin tutkijablogihaastetta, viimeistelisin lempitaiteilijani-sarjan ja aloittaisin Don Rosa -kokoelmani esittelyn hiljalleen). Suuria lupauksia heti vuoden alkuun.

Aloitan kuitenkin lyhyesti rästipäivityksellä, joka menee niinkin kauas kuin viime lokakuulle, jolloin osallistuin omalla laitoksellamme järjestettyyn konferenssiin nimeltä Reconfiguring Human & Non-Human: Texts, Images, and Beyond, jonka kollegani Essi Varis ja Aino-Kaisa Koistinen olivat organisoineet.

Tämä kansainvälinen konferenssi (jotkut puhuvat myös seminaarista) järjestettin 29.-30. lokakuuta ja se keräsi huikean määrän ulkomaisia vieraita ja kiinnostavia esitelmiä. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, miten kotipuolessa järjestetty konferenssi ei tuntunut konferenssilta - ihan kuin olisin tullut vain yliopistolle normipäivänä töihin, vaikka saimmekin hienot nimikyltit ja konferenssikansiot. Omaa osallistumispanostani haittasivat myös muut työni, kun koko torstaipäivä jäi tyngäksi, sillä jouduin suuntaamaan kesken päivän Korpilahdelle opettamaan. Ehdin kuitenkin illan cocktail-tilaisuuteen ja Sohwissa järjestetylle konferenssi-illalliselle, mikä kannatti - en ole eläessäni syönyt niin hyvää kasvisruokaa. Myös illallisen aikana keskieurooppalaisten kollegoideni kanssa käydyt keskustelut yliopistojen eroavaisuuksista olivat varsin viihdyttäviä.

Essi ja Aino-Kaisa toivottivat yleisön tervetulleeksi.

Aino-Kaisa esitteli omaa väitöskirjaansa

Perjantai olikin minulle se virallinen työpäivä, sillä toimin puheenjohtajana sessiossa "The Imagined Other: Fantasy Races as (Political) Topoi. Oma sessioni oli aihealueiltaan varsin herkullinen, sillä aiheina oli erilaiset haltiaolennot, hobittien ja lohikäärmeiden vertailua sekä örkkien evoluutio -esitelmä. "Only in #ReconHuman", twiittasin.

 

Verda Bingöl

Nicholas Wanberg vertaili rodullista determinismiä.

Mika Loponen ja örkit

Oma esitelmäni oli perjantaina iltapäivällä eläinhahmoja käsittelevässä sessiossa, jossa esiteltiin lisäksi 1970-luvun puolalaisten tv-sarjojen näkemystä koiran tärkeydestä ihmisen kumppanina ja neuvostoliittolaisten poliittisten pilapiirrosten eläinsymboliikkaa. Oma esitelmäni oli nimeltään "Ducks, Mice or Humans? Disney Comics Characters Balancing Between Their Identities", jossa esittelin eri taiteilijoiden näkemyksiä siitä, ovatko ankat (tai hiiret) ihmisiä vai eläimiä. Esittelin Disney-sarjakuvien ihmisille ominaisia eläimellisiä piirteitä, pohdin Rosan sukupuun kautta sitä, onko Ankka itseasiassa sukunimi, koska se periytyy patriarkaalisesta isältä lapselle, vertailin Akua ja Repeä toisiinsa sekä toin esille Hessun ja Pluton eroja. Nostin myös muutamia kuvaesimerkkejä jouluaterioista: onko se kannibalismia, jos ankat syövät joulupöydässä kalkkunaa?

© Disney (Rosa, "The Vigilante of Pizen Bluff", s. 6)

Esimerkiksi ylläolevissa ruuduissa Buffalo Bill vihjaa, että Roopella olisi sulkasato, mikä viittaisi siihen, että hän tiedostaa Roopen olevan lintu - ei ihminen. Välillä Rosallakin on tämänkaltaisia viittauksia räpylöihin tai muihin ankkamaisiin piirteisiin, vaikka hänen mukaansa ankat ovat ihmisiä.

Esitelmästäni on mahdollisesti tulossa artikkeli tässä vuoden mittaan, joten pysytelkää kuulolla. 

Konferenssi päättyi DVD-julkkareihin, jossa esiteltiin suomalainen, puolen tunnin mittainen dokumenttielokuva nimeltä Esiäitien elämänvoiman juurilla: perinnetietoa pohjolan myyttisestä maailmasta. Yleisön tähden näimme englanninkielisen version, jonka äänessä oli vielä jotain teknisiä ongelmia, mutta aiheen puolesta äärettömän mielenkiintoinen dokumentti.

Konferenssi oli näin osallistujan kannalta erittäin onnistunut. Nyt odottelenkin jännityksensekaisella kauhulla omaa konferenssivastuutani maaliskuun alun Nörttikulttuurin nousu -konffan suhteen. Edellisen kerran olen ollut organisoimassa konferenssia vuosina 2008-2009, jolloin olin työharjoittelussa Oriveden Opistolla ja järjestelin sinne huumorin ja satiirin symposiumia...

*****

Jälkikommenttina voisin lisätä, että piipahdin myös joulukuun alussa Oulun Kulttuurintutkimuksen päivillä FINFARin työpajassa kommentoimassa papereita. Se perjantaipäivä meni reissatessa edestakaisin, mutta koska en ollut kossaan aiemmin käynyt Oulussa, ajattelin, että pitäähän sekin kokea. Odotan innolla kesän Finnconia ja FINFARin seuraavaa työpajaa siellä.