Tutkija opettamassa ja oppimassa

Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen tutkimuksen kannalta, sillä pidin elämäni ensimmäisen yliopistokurssin sarjakuvan teoriasta. Kirjallisuuden oppiaineeseen järjestetty kurssi kuuluu myös osaksi omia jatko-opintojani ja saan siitä itsekin opintopisteitä, kunhan arvioinnit on pistetty pakettiin. Seitsemän opetuskerran kurssiin sisältyi sarjakuvan teorian lisäksi historiaa, genrejä, analyysin ja tulkinnan harjoittelua, hieman asiaa digitaalisista sarjakuvista ja sarjakuvablogeista sekä konkreettisia esimerkkejä sarjakuvan analyysista oman ankkatutkimukseni kautta. Sain myös kollegani ja työhuonetoverini Essi Variksen vierailemaan kurssilla ja pitämään reilun puolikkaan luennon sarjakuvahahmojen analysoinnista.

Díaz Canales & Guarnido: Blacksad 1 (2006)

Kurssin viimeinen tapaamiskerta oli viime viikon torstaina ja vaikka täytyy sanoa, että powerpointtien kasaaminen ja se valtava materiaalien kopiointi tuotti hillittömästi työtä, ei kyllä kaduta sitten pätkääkään. Kurssille kun oli alkusyksystä parhaimmillaan ilmoittautunut se 45 opiskelijaa ja olin ottamassa sinne vain sen 25... Eli kiinnostuneista ei tasan tarkkaan ollut pulaa. Harmitti vain, kun joutui tarjoamaan ei oota. Yritin sitten korostaa kaikille, että antakaa nyt sitten sitä palautetta laitoksen johdolle: lisää tällaista. Alustavien tietojen mukaan toiveissa (ja vakaissa aikeissa) olisi saada kurssi myös ensi vuodelle. Mutta tällä kertaa se menee budjettikeskustelujen kautta, koska tämä opettaja on silloin jo tohtori eikä enää mikään maisteri.

Kurssi meni kokonaisuudessaan vallan mallikkaasti. Aikataulujen kanssa ei oikeastaan ollut ongelmia ja ne pienet seikat, jotka huomasin ongelmiksi (analysoitavien sarjakuvien määrää yhdellä luentokerralla saa tiputtaa ainakin puoleen) eivät haitanneet kokonaisuutta. Näihin osaan sitten varautua seuraavalla kerralla.
Mahtavinta oli huomata se, että oma innostus aiheesta välittyi opiskelijoille, jotka näyttivät myös innostuvan asiasta, eivätkä vain kuunnelleet passiivisina paikoillaan, vaan kommentoivat, haastoivat ja olivat eri mieltä. Näin sen kuuluukin mennä.

Opiskelijoillani on nyt kuukausi aikaa kirjoittaa noin kymmensivuinen essee valitsemastaan sarjakuvateoksesta. Täytyy sanoa, että kurssin pohjalta odotan erittäin korkealaatuista tavaraa varsinkin analyysien suhteen - sen verran hienoja huomioita esimerkkisarjakuvistani tuli. Joulukuun puoleenväliin olen suunnitellut yhteisen kokoontumiskerran, jossa palautan esseet kommentteineen ja halukkaat saavat tarkennuksia arvosteluihinsa. Toivon myös, että saisin kaikilta palautetta kurssin sisällöistä ja työmäärästä, jotta saisin kehitettyä kurssia eteenpäin. Ja tietenkin itseäni opettajana.

Kun pahimmat opetuskiireet ovat ohi (Alkio-opistollakin pitämäni kurssi päättyi viime viikolla) aion keskittyä väitöskirjaan ja vähän myös opiskeluun. Olen ilmoittautunut kahdelle yliopistokurssille, joista toinen alkoi jo viime perjantaina, mutta en valitettavasti päässyt paikalle, koska olin Tampereella konferenssissa. (Tästä seuraa raportti myöhemmin.) Perjantaina alkanut kurssi on nimeltään "tutkimuksesta tietokirjaksi" ja ajattelin, ettei siitäkään voi olla kuin hyötyä, jos haluan julkaista väitöskirjani sekä Suomessa että käännettynä ulkomailla. Ja onhan minulla tietenkin se ikuisuusprojekti ja haave Rosa-antologiasta, jonka kanssa ehkä alkaa tapahtua jotain edistystä tämän kurssin jälkeen.

Toinen kurssi on nimeltään "vertaistukea väitöskirjan viimeistelyyn" ja se on juuri sitä, mitä nimi antaa olettaa. Ajattelin olevani jo siinä pisteessä, että sitä vertaistukea alkaa kaivata, kun väitöskirja alkaa ottaa muotoaan ja omat aikataulut ilmoittavat valmistumisen lähestymisestä. Miten ihmeessä loppurahoitus järjestyy? Saanko päättää, kuka on sopiva vastaväittäjä? Mikä on väitöstilaisuuden pukukoodi ja miten paljon siitä saa lipsua ? Mitä ihmettä kirjoitan lektiooni ja ennen kaikkea: onko elämää väitöksen jälkeen?
Näihin ja moniin muihin minua askarruttaviin kysymyksiin toivon saavani apua.

Perjantaina onkin sitten aika lukukauden tutkijaseminaariesitelmälle. Yritän saada kommentteja ja kielenhuoltoa The Graphic Novel -konferenssin paperiini, joka julkaistaan e-kirjassa ensi vuoden puolella (ellei aikataulutus petä). Suunnitelmissa on myös järjestää virallinen ohjaajatapaaminen joulukuun keskivaiheen tienoille. Ehkä silloin olisi ohjaajille tarjottavana sata sivua korjattua tekstiä.
(Tällä hetkellä tekstiä on 178 sivua. Ja sitä muuten ei ole korjattu kommenttien jälkeen...)