Meitä Pohjoismaisia sarjakuvatutkijoita, (tai myös Pohjoismaisia sarjakuvia tutkivia tutkijoita) oli paikalla kahdeksan sekä yksi vierailija. Jo Kristiansandin pienellä lentokentällä törmäsin ensimmäisiin kollegoihini, tanskalaiseen Steeniin ja ruotsalaiseen Martiniin. Missattuamme bussin päädyimme jakamaan taksin (yhdessä muutaman turistin kanssa) ja saavuimme sitten hyvissä ajoin Yess!-hotelliin, josta NNCOREn päävastuuhenkilö Anne oli meille varannut huoneet. Pojat lähtivät tutustumaan kaupunkiin hetimiten, mutta minä päädyin ottamaan fiksut ja hyvin ansaitut torkut, jotten olisi illallisella nukahtanut pystyyn.
Ihana Outland osoitteessa Dronningens gate 19 eli aivan korttelin toisella puolella hotellistani katsoen.
Ennen kuudelta sovittua illallista päädyin kuitenkin seikkailemaan hieman keskustan alueella ja etsimään minulle niin paljon mainostetun Outland-nimisen kaupan, joka kuulemma oli pienehkö versio Englannin ihanuudesta, Forbidden Planetista. Useampi paikallinen norjalainen kollega oli siitä foorumillamme minulle maininnut, kun kyselin paikallista kirjakauppatilannetta, mutten arvanut päätyväni pieneen fanitaivaaseen.
Täytyy myös sanoa, että on hieman yllättävä tilanne ilmestyä aivan eri maassa aivan uuteen kauppaan ja hetken kuluttua alkaa kuunnella kaupan myyjän norjankielistä keskustelua keski-ikäisen miehen kanssa, mistä ymmärtää vain sanat "sarjakuva" ja "tutkimus", ja kun kääntyy katsomaan keskustelijoita, keski-ikäinen mies katsoo takaisin, osoittaa minua ja sanoo sitten myyjälle englanniksi: "Tässä on esimerkiksi Katja, hän on tullut myös tapaamiseemme."
Tässä vaiheessa selviää, että kyseinen henkilö on ryhmämme johtaja Michael, joka on professorina paikallisessa yliopistossa.
Hetken kuluttua toinen myyjä ilmestyy paikalle ja tuumaa "Oh, you're that girl from Finland?"
Nähtävästi paikkaa mainostanut Johan oli mainostanut myös minua koko kaupalle. Minulle piti kuulemma olla kiltti ja kyllähän he sitten olivatkin. Ehkä monopolirahan näköisten kruunujen ansiosta päädyin ostamaan pienen kasan kaikkea kivaa, kuten Game of Thrones -lasinalustasetin miehelle tuliaisiksi, Max Brooksin World War Z -pokkarin (myös miehelle), R2-D2 -minttupastilleja, Neil Gaimanin sarjakuvaromaanin The Book of Magic ja Suomesta loppuunmyydyn J. K. Rowlingin Fantastic Beasts and Where to Find Them -kirjan.
Perjantai-illan loppu menikin ensimmäisessä epävirallisessa tapaamisessa, joka järjestettiin paikallisessa irkkubaarissa. Ruoka oli hyvää (vaikka olivatkin unohtaneet pekonit club sandwichistäni, mistä seurasi hieno keskustelu) ja seura sitäkin parempaa, kun tapasin loputkin paikalle päässeistä kollegoistani.
Universitet i Agder
Virallinen ohjelma ja itse seminaari alkoi lauantaiaamuna puoli kymmeneltä Universitet i Agderissa. Valtavan session, jossa jokainen sai huikeat 40 minuuttia aikaa esitellä työnsä ja puhua tutkimuksestaan, sekä kuulla asiantuntevia kommentteja, katkaisi ainoastaan picnichenkinen lounastauko, joten iltapäivällä olo oli melko uupunut. Mutta aiheet Transmetropolitanista Fun Homeen ja manga-Shakespearesta Swamp Thingiin pitivät kyllä mainiosti hereillä. Tulipa taas hyviä esimerkkejä sarjakuvista, joihin pitäisi tutustua, kuten grafiikaltaan uskomattoman kaunis Kabuki.
Itse puhuin mahdollisesta referee-artikkelistani "'Shades of Conan Doyle! A lost world!' Fantasy and intertextuality in Don Rosa's 'Escape from Forbidden Valley'", jossa erittelin Rosan hyväkseen käyttämää kadonneen maailman teemaa ja erinäisiä intertekstuaalisia kytköksiä luonnollisesti niin Barksiin kuin King Kongiinkin ja jopa Conan Doyleen. Palaute oli innostunutta ja nolostuin kyllä ihan täysin, kun minulle kerrottiin, että he olivat tykänneet paperistani eniten. Sen parhaudesta olen kyllä eri mieltä, mutta ainakin se käsitteli intertekstuaalisuutta hyvin laajasti. Sain nolona sönkötettyä melkoisen epäselviä kiitoksen sanoja tästä kunniasta, joka piti sitten mainostaa kaikille osanottajille illalla ravintolassa.
Ja olipa muuten hieno kolmen ruokalajin illallinen, ei voi muuta sanoa.
Keskustelunaiheet liikkuivat sarjakuvista yliopistomaailmaan ja maiden (ja kielten) eroavaisuuksiin. Etsimme, löysimme ja kumosimme sekä vahvistimme keskinäisiä stereotypioita ja järkytin Steeniä kertomalla Suomen yliopistojen tilasta uuden yliopistolain myötä. Norjalaisia Johania ja Helgeä puolestaan järkytin kertomalla Suomen kirkollisverosta - tosin taisin muistella veroprosentin päin honkia.
Niin, ja kun menin sitten avaamaan suuni ruotsiksi, niin kylläpä muuten sain naurut osakseni: suomalainen aksenttini oli kuulemma aivan hirveä.
(Eipä sillä, että olisin uskaltanut sönköttää sitä laulavaa riikinruotsia, vaikka sillä aina kotona pelleilenkin, silloin ne vasta olisivat tuoleiltaan tippuneet.)
Sunnuntaina porukka hajaantui hiljalleen eri suuntiinsa. Minä ja Maheen (joka on tehnyt tutkimusta suomalaisesta sarjakuvasta!) teimme pienen kävelyretken yliopistolle ja takaisin, söimme lounasta ja päädyimme lopulta yhdessä lentokentälle odottelemaan lentojamme - hän Amsterdamin kautta Saksaan, ja minä Oslon kautta Helsinkiin.
Kotona oltiinkin sitten sunnuntai-maanantai-välisenä yönä puoli neljältä. Olipas taas reissua, mutta kyllä kannatti! Seuraava NNCOREn isompi tapaaminen onkin ensi vuonna Helsingissä.
In case anyone of you in question (and in the photo!) has tried to read the whole post, I can summarize a bit: The seminar meeting in Kristiansand was one of the best meetings of my scholar life so far. It was a pleasure to meet you all and I'm looking forward to exchange some ideas or have all sorts of crazy talk about the stereotypes in the Nordic countries - you must have read Humon's Scandinavia and the World webcomics? (Lucky you I didn't have my knife with me when you laughed at my Swedish accent!)
I hope to meet you all in Helsinki in 2013!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti