Humanistinen tiedekunta myöntyi köyhän tutkijan pyyntöihin ja puolittaisiin uhkailuihin, ettei minusta pääse ikinä eroon tätä vauhtia, ja myönsi vuoden mittaisen apurahan!
Eipähän tarvitse tehdä enää kahta työtä, vaan voi keskittyä rauhassa väitöskirjaan ja kaikkeen muuhun siihen liittyvään.
Ei tarvitse pihistellä, jos tarvitsee jonkun tärkeän kirjan tai haluaa lähteä johonkin kivaan konferenssiin ulkomailla.
Katja kiittää ja kumartaa ja arvostaa tätä elettä, sillä se kertoo myös siitä, että Ankka-tutkimusta aletaan arvostaa myös akateemisesti.
Ai mitkä on fiilikset? No tällaiset.
Hurraa! Onnea! Ja kääk! :-)
VastaaPoistaKiitos! Ja kääk tosiaankin. On pitänyt useaan otteeseen varmistaa, ettei tämä vaan ole virhe tai jotain muuta. Mutta virallista se näyttää olevan, kun yliopiston nettisivuillekin on tieto ilmestynyt. :)
VastaaPoistaAivan mahtavaa! Paljon onnea!
VastaaPoistaKiitos kiitos, kyllä sitä onkin jo odotettu. :) Ehkä sitä pitää käydä melkein pohjalla, ennen kuin pääsee sellaiseen nousukiitoon tutkimuksen kanssa, että voi ajatella lopun joskus häämöttävän tulevaisuudessa.
VastaaPoista