Populaarikulttuurin tohtoriohjelman toinen vuotuinen tapaaminen järjestettiin Jyväskylässä 11.-12.10. Oli hämmentävää päätyä Turun yliopiston sijaan Agoralle ja törmätä siellä ihmisiin, joita näkee pari kertaa vuodessa - nimenomaan siellä Turussa. Seminaarin osallistujamäärä oli poikkeuksellisen pieni, osittain siitä syystä, että meistä aktiivisimmista osallistujista kolme on tällä hetkellä ulkomailla keräämässä tutkimusmateriaalia.
Tästä huolimatta parin päivän seminaari oli varsin antoisa. Ennen kunkin osallistujan papereita saimme kuulla viralliset ohjeistukset ja neuvot kuinka järjestetään onnistunut konferenssi, miten haetaan (ja saadaan) tutkimusrahoitusta erityisesti postdoc-vaiheessa ja kuinka toimitetaan kansainvälinen julkaisu.
Koska haaveilen edelleen koostavani sen Rosa-antologian joskus, kun minulla on aikaa ja elämää ja tutkimuksen teoriakirjat eivät potki minua päähän, tämä oli äärimmäisen kiinnostavaa. Olen myös ilmoittautunut yliopiston kurssille nimeltä tutkimuksesta tietokirjaksi. Ehkä jotain alkaa tapahtua asian suhteen tässä vuoden sisällä.
Pienen ryhmän vuoksi meillä oli nyt ruhtinaalliset 45 minuuttia per paperi, mikä tarkoitti lyhyttä Powerpoint-esitelmää siitä, miten oheinen paperi liittyy väitöskirjaan, missä elämäntilanteessa sitä yleensä ollaan ja mihin apua kaivataan. Parikymmentäsivuisia papereita oli kertynyt kahdeksisen kappaletta, mikä vei runsaasti lukuaikaa. Toisaalta yleinen konsensus oli se, että ohjelman tässä vaiheessa (ja tutkijoiden omassa henkilökohtaisessa vaiheessa) on vain hyvä käsitellä laajempia tekstejä.
Itse toimitin kommentoitavaksi kesän lopussa valmistuneet 19 sivua fantasiateoriaa, joka sai valtavasti kiinnostuneita kommentteja ja äärimmäisen hyvää palautetta koskien useiden teorioiden selkiyttämistä lukijalle, jolla ei ole asiasta aiempaa tietoa.
Tarvitsen siis kaavion, jossa kuvaan, miten kenenkin tutkijan ja teoreetikon näkemys eroaa toisistaan fantasian genreä määritellessä.
Myös lisää ankkoja kaivattiin teoriaosuuden yhteen, jei!
Perjantai-ilta päättyi viinibistro Figarossa, jota olen kartellut suht kalliin ruuan takia, mutta ruoka tuotti äärettömän positiivisen yllätyksen hinta--laatu-suhteessa - ja erityisesti kokonsa puolesta.
Lauantain päiväohjelmana puolestaan käsiteltiin papereiden loppupuolisko ja pohdittiin jatkosuunnitelmia papereiden käsittelyyn liittyen. Itse en ainakaan panisi pahakseni, jos olisi mahdollista käyttää enemmän aikaa papereihin, vaikka se venyttäisi seminaarin pituutta muutamalla tunnilla. Pitänee kommentoida asiaa Moodleen.
Kevään seuraava seminaari ja sen ajankohta on vielä auki, mutta mikäli kaikki menee nappiin, väikkäri on silloin jo esitarkastuksessa ja olo on (toivottavasti) varsin helpottunut.
Oli kuitenkin erittäin mahtavaa nähdä kaikkia tuttuja ja kuulla, miten tutkimukset edistyvät hitaasti, mutta varmasti eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti