Tutkijan, olipa sitten väitöskirjantekijä, post doc -tutkija tai professori, arjesta menee aivan liian suuri osuus erilaisten apurahojen hakemiseen. Rahoitus on oleellista, jotta tutkimusta voisi tehdä täysipainotteisesti muusta työstä vapaana.
Olen ollut nyt siitä onnellisessa asemassa, ettei minun ole tarvinnut hetkeen miettiä henkilökohtaisen apurahan hakemista. Osa-aikaisuus Näkymättömät-hankkeessa ja opetus sanataidekoulussa ovat pitäneet taloudellisen tilanteen kurissa. Kaipuu tutkimuksen pariin on kuitenkin kova ja kun hankkeemme päättyy ensi vuoden toukokuussa, on jo viimeistään syksyllä korkea aika kaivella ne tutkimusideat naftaliinista ja päivittää oma CV.
Osallistuinkin juuri siksi viime kuun lopussa laitoksemme tutkijayhdistyksen iltapäivään, jossa "tuunasimme" tutkimussuunnitelmiamme. Parin tunnin sessiota alusti tiedekuntamme varadekaani Laura Stark, joka antoi konkreettisia neuvoja hyvän apurahahakemuksen kirjoittamiseen. Professori Stark on itse ollut mm. Koneen säätiöllä asiantuntijana määrittelemässä niitä rahoituksen saajia, joten hän tiesi, mistä puhui.
Koska tutkijoilla ei koskaan ole liikaa rahaa ja hyvä tutkimus ansaitsee tulla rahoitetuksi, jaan tässä alla Starkin vinkit. Tajusin tehneeni aiemmin niin monta asiaa väärin.
1) APURAHAHAKEMUS ON MYYNTIPUHE.
Kun kirjoitat hakemukseen tutkimussuunnitelmaa, se on hanketarjous, jossa lupaat toteuttaa projektisi 3-4 vuodessa. Se ei ole sama suunnitelma, jota esittelet kollegoillesi ja proffallesi seminaarissa. Säätiöitä kiinnostavat tulokset, eivät se, mitä tutkit. Aiheellasi ei siis ole väliä. Jos jostain on karsittava, niin niistä "kiehtovista" taustatiedoista.
On myös hyvä aloittaa jollain dramaattisella lauseella tai kiinnostavalla yksityiskohdalla. Älä aloita "Tässä väitöskirjassani aion tutkia..." Niin aloittavat ne sadat muutkin.
2) KIRJAA YLÖS TOIMINTASUUNNITELMA.
Tämä ei ole sama asia kuin aikataulu. Etene askel askeleelta ja kerro, mitä teet, miten ja missä vaiheessa. Tämä kertoo säätiölle siitä, onko tutkimus realistinen: valmistuuko se koskaan ja annetuissa aikarajoissa. Muista myös se, että kaikkia suunnitelmaan kirjoitettuja asioita ei tarvitse toteuttaa. Kyseessä on nimenomaan suunnitelma.
Älä kirjoita: "minua kiinnostaisi myös tutkia X:ää ja ehkä Y:tä tästä näkökulmasta..." Se menee haahuiluksi. Keskity olennaisiin seikkoihin: vähempi on parempi.
3) PERUSTELE.
Miksi tutkimuksesi on tärkeää a) yhteiskunnalle ja b) omalle tutkimusalallesi. Joskus pelkkä b voi riittää.
4) OLE SELKEÄ.
Hakemuksen on oltava yleisymmärrettävä. Se henkilö, joka suunnitelmaasi arvioi, ei välttämättä ole omalta alaltasi eikä tiedä yhtään mitään tutkimuksen kohteestasi. Väännä rautalangasta, ole konkreettinen. Lue teksti mummollesi tai ystävällesi, joka ei ole käynyt yliopistoa. Jos he saavat pointistasi kiinni, olet oikeilla jäljillä. Liiallinen jargonin viljely voi myös jättää sellaisen kuvan, ettet itsekään ole vielä sisäistänyt aihettasi, vaan yrität päteä hienoilla sanoilla.
5) RAJAUS JA TIIVISTYS OVAT HYVEITÄ.
Valitse tutkimuskohteestasi se olennainen. Tiivistä tutkimuksesi maksimissaan kolmeksi tutkimuskysymykseksi. Erottele ne konkreettisesti muusta tekstistä kysymysmerkeillä. Millä perusteella olet rajannut aineistosi?
6) LIITÄ TUTKIMUKSESI AIEMPAAN KENTTÄÄN.
Avaa arvioijalle, miten tutkimuksesi osallistuu alasi tieteelliseen keskusteluun. Tuoko se siihen jotain uutta? Syventääkö se jotain vanhaa?
7) MIKÄ ON METODISI?
Miten merkitykset ja tulkinnat saadaan tutkimuksessasi esille? Kirjoita auki käyttämäsi menetelmä. Se voi olla se diskurssianalyysi tai kirjallisuudentutkijoiden rakastama lähiluku, mutta näistä huolimatta kerro, miten sinä käytät sitä tutkimuksessasi. Menetelmälläsi ei välttämättä ole vielä edes nimeä, joten kerro säätiölle, miten etenet, jotta saat aineistosi analysoitua.
Periaatteessa nämä kaikki mahtuvat kolmelle sivulle. Professori Stark sijoittaisi ensimmäiseksi perustelut: tutkimuksen ja sen merkityksen, tutkimuskysymykset sekä menetelmät. Mutta kannattaa aina noudattaa säätiön antamia ohjeita siitä, mitä suunnitelman tulisi sisältää.
PS. Kuva ois kiva. Jos sinulla on kuva / kaavio, joka selkeyttää tutkimustasi, sen liittäminen suunnitelmaan ei ole huono ajatus.
PPS. Muista kielenhuolto! Jos kirjoitat englanniksi, olisi hyvä, jos natiivi tarkastaisi kieliasusi. Eikä varmaan olisi pahitteeksi katsastaa läpi äidinkielelläkin kirjoitettu suunnitelma...
 |
| Sataakohan näillä ohjeilla muutakin kuin pennejä ensi vuodelle? Aina sopii toivoa. © Disney |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti