Nykykulttuurin tutkijan tasapainoilua akatemian ja Ankkalinnan välillä. Blogi sisältää portin fantasiaan, pinoittain sarjakuvia, lainauksia kirjallisuudesta, kommentteja (nörtti)kulttuurista, ripauksen tutkijan arjen sietämätöntä raskautta ja tukoittain tehostelauseita Kingin tyyliin. Varoitus: saattaa sisältää myös alakulttuurisia ilmauksia, joiden merkityssisältö vaihtelee.*
10.1.2012
Mainos Farscape-faneille!
Pitää nyt tehdä merkintä ihan erikseen kaikille niille, jotka ovat löytäneet yhden parhaimmista avaruus-scifisarjoista kautta aikojen, eli Farscapen. Itse tutustuin sarjaan vasta vähän aikaa sitten, kun mies sen minulle pakkosyötti. Tosin se pakottaminen unohtui siinä vaiheessa, kun tajusin sarjan hienouden.
Mutta pointtina oli siis se, että sarjasta on julkaistu nyt Blu-Ray -versio, jossa on englanninkielinen tekstitys (tosin kuulovammaisille, mutta kuka välittää)!
Koska aiemmassa dvd-boxissa ei ollut niin minkäänlaista tekstitystä, niin Blu-Ray on ehdoton parannus ja myös ehdoton hankinta. Mies tilasi sen Cdonilta ja vaikka tuotekuvauksessa ei mainita mitään teksteistä (Cdonin tuotekuvaukset on olleet aikaisemminkin melko puutteellisia tai jopa virheellisiä), niin kyllä ne tekstitykset sieltä löytyy. Itse varmistimme asian Amazonin sivuilta, jossa myytiin samaa boxia.
P.S. Kuvahan on siis otettu Farscapen kotisivuilta http://www.henson.com/fantasy_scifi.php?content=farscape .
P.P.S. Näin tuossa toissavuoden Jyväskylän Finnconissa aivan mahtavan cosplay-porukan Farscapen tytöistä. Erityisesti Zhaan oli kerrassaan upea.
4.1.2012
Vuoden 2011 saavutukset ja vuoden 2012 suunnitelmat
Koska en jaksa yleensä tehdä mitään upeita uuden vuoden lupauksia, päädyn yleensä tekemään listoja siitä, mitä edellisenä vuotena tuli tehtyä ja mitä seuraavana vuonna pitäisi tehdä.
Ainakin näin tutkimuksellisesti. Paljon sain aikaiseksi, mutta vielä on pitkä matka edessä ennen kuin pystyn luovuttamaan ainakin sen parisataa sivua esitarkastukseen. Todennäköisesti paljon enemmänkin.
Vuonna 2011 minä
... sain töitä, mikä helpotti huomattavasti apurahatonta elämääni.
... kävin Prahassa puhumassa Roopen kummittelevista esi-isistä ja
... Alcalá de Henaresissa puhumassa sensuroiduista Mikki Hiiri -hahmoista.
... osallistuin FINFARin tapaamiseen Turussa
... ja puhuin Roopen unimaailmasta Finnconissa - kutsuttuna, mistä olin erityisen ylpeä.
... kävin myös Ropeconissa kertomassa, että on se Roope oikeasti sankari.
... liityin PCA-Finlandiin,
... Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapinaan,
... NNCORE:en
... ja pääsin vastaperustetun Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:n hallitukseen.
... sain itselleni toisen ohjaajan, jes!
... kirjoitin tuhottomasti apurahahakemuksia, mutta vain oma laitokseni myönsi minulle matka-apurahan Espanjaan.
... sain toisen julkaisuni Prahan konferenssista e-kirjamuodossa.
... pääsin liitännäisopiskelijaksi Populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmaan.
... tapasin Don Rosan, joka tarjosi minulle ja Petralle illallisen. Ehkä parhaimpia päiviä ikinä.
... ostin taas valtavasti kirjoja, joita ei ole koskaan liikaa,
... kuten myös dvd-elokuvia. (Meillä on siis liian vähän hyllyjä.)
... kirjoitin 60 sivua väitöskirjan raakaversiota!
Vuonna 2012 minä
... aion hankkia sen apurahan. Jostain.
... lähden Prahaan puhumaan Bombi-Zombista
... todennäköisesti saan ainakin 5 (!) julkaisua, jos olen laskenut oikein eikä aikataulu temppuile.
... menen jälleen kesän FINFAR-tapaamiseen ja
... pyörin siis taas Finnconissa.
... voisin myös puhua Finnconissa, että vink vink Tampereen suuntaan.
... alan suunnitella Rosa-antologiaa vakavasti.
... osallistun Populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmaan.
... kirjoitan lyhyen artikkelin Tanskan Donaldistien Fanzineen nimeltä Rappet
... sekä alan työstää ensimmäistä referee-artikkeliani.
... ehkä saisin aikaiseksi myös artikkelia Ankkalinnan pamaukseen.
... luen hillittömästi teoriaa
... ja alan kirjoittaa fantasiaosiota.
... lähetän abstraktin ainakin yhteen konferenssiin, mahdollisesti Oxfordin Villains-konferenssiin syksyllä.
... jos rahoitus on kunnossa, lähetän abstraktin ICFA:an.
... suuntaan Norjaan NNCORE:n tapaamiseen, mihin pitäisi myös väsätä esitelmä intertekstuaalisuus-artikkelista - joka siis myös pitäisi kirjoittaa tässä hetikohtanyt.
Paljon muutakin tulee todennäköisesti eteen, mitä tähän hätään nyt ei ihan täysin muista. Pahimman ja tuskaisimman urakkani aloitin kuitenkin jo toissapäivänä. Nimittäin Stephenie Meyerin Twilight-sarjan ensimmäisen osan lukemisen.
Voi taivas, miten tiukkaa ensimmäiset 50 sivua jo tekivät. Tästä seuraa tulevaisuudessa melkoinen avautuminen.
Ainakin näin tutkimuksellisesti. Paljon sain aikaiseksi, mutta vielä on pitkä matka edessä ennen kuin pystyn luovuttamaan ainakin sen parisataa sivua esitarkastukseen. Todennäköisesti paljon enemmänkin.
Vuonna 2011 minä
... sain töitä, mikä helpotti huomattavasti apurahatonta elämääni.
... kävin Prahassa puhumassa Roopen kummittelevista esi-isistä ja
... Alcalá de Henaresissa puhumassa sensuroiduista Mikki Hiiri -hahmoista.
... osallistuin FINFARin tapaamiseen Turussa
... ja puhuin Roopen unimaailmasta Finnconissa - kutsuttuna, mistä olin erityisen ylpeä.
... kävin myös Ropeconissa kertomassa, että on se Roope oikeasti sankari.
... liityin PCA-Finlandiin,
... Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapinaan,
... NNCORE:en
... ja pääsin vastaperustetun Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:n hallitukseen.
... sain itselleni toisen ohjaajan, jes!
... kirjoitin tuhottomasti apurahahakemuksia, mutta vain oma laitokseni myönsi minulle matka-apurahan Espanjaan.
... sain toisen julkaisuni Prahan konferenssista e-kirjamuodossa.
... pääsin liitännäisopiskelijaksi Populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmaan.
... tapasin Don Rosan, joka tarjosi minulle ja Petralle illallisen. Ehkä parhaimpia päiviä ikinä.
... ostin taas valtavasti kirjoja, joita ei ole koskaan liikaa,
... kuten myös dvd-elokuvia. (Meillä on siis liian vähän hyllyjä.)
... kirjoitin 60 sivua väitöskirjan raakaversiota!
Vuonna 2012 minä
... aion hankkia sen apurahan. Jostain.
... lähden Prahaan puhumaan Bombi-Zombista
... todennäköisesti saan ainakin 5 (!) julkaisua, jos olen laskenut oikein eikä aikataulu temppuile.
... menen jälleen kesän FINFAR-tapaamiseen ja
... pyörin siis taas Finnconissa.
... voisin myös puhua Finnconissa, että vink vink Tampereen suuntaan.
... alan suunnitella Rosa-antologiaa vakavasti.
... osallistun Populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmaan.
... kirjoitan lyhyen artikkelin Tanskan Donaldistien Fanzineen nimeltä Rappet
... sekä alan työstää ensimmäistä referee-artikkeliani.
... ehkä saisin aikaiseksi myös artikkelia Ankkalinnan pamaukseen.
... luen hillittömästi teoriaa
... ja alan kirjoittaa fantasiaosiota.
... lähetän abstraktin ainakin yhteen konferenssiin, mahdollisesti Oxfordin Villains-konferenssiin syksyllä.
... jos rahoitus on kunnossa, lähetän abstraktin ICFA:an.
... suuntaan Norjaan NNCORE:n tapaamiseen, mihin pitäisi myös väsätä esitelmä intertekstuaalisuus-artikkelista - joka siis myös pitäisi kirjoittaa tässä hetikohtanyt.
Paljon muutakin tulee todennäköisesti eteen, mitä tähän hätään nyt ei ihan täysin muista. Pahimman ja tuskaisimman urakkani aloitin kuitenkin jo toissapäivänä. Nimittäin Stephenie Meyerin Twilight-sarjan ensimmäisen osan lukemisen.
Voi taivas, miten tiukkaa ensimmäiset 50 sivua jo tekivät. Tästä seuraa tulevaisuudessa melkoinen avautuminen.
3.1.2012
Vuoden 2011 viimeiset kirjahankinnat
Minun piti tehdä tämä merkintä oikeastaan jo viime viikolla, mutta sitten se jotenkin jäi kaikessa kiireessä. Eli käytännössä kooste siitä, mitä sitä oikeastaan tuli vuoden lopussa tungettua kirjahyllyyn. (Tällä hetkellä väkisin, koska uusien kirjojen myötä pitää alkaa tehdä jonkinasteisia ahtamisjärjestelyjä. Seuraamme jännityksellä hyllyjen kestoa ja tilavuutta.)
Star Wars: The Jedi Path on hankinnoista aikaisin. Satuin tilaamaan sen ystäväni synttärilahjan ohessa, koska se vaikutti viihdyttävältä. Kirjan ideana on olla eräänlainen "jediopas" ja siihen ovat kirjoittaneet kommenttejaan kaikki padawanit, jotka ovat teoksen saaneet mestareiltaan - viimeisimpänä Luke Skywalker. Kuvitelkaa jedien oppikirja, johon edelliset omistajat ovat raapustaneet merkintöjään, niin saatte asiasta hyvän kuvan.
Kirjatorilta pongasin huimalla kuuden euron hinnalla Terry Pratchettin Yövartioston kovakantisena. Siinä seikkailee yksi lempihahmoistani eli Sir Samuel Vimes, joka roistoa jahdatessaan päätyy menneisyyden Ankh-Morporkiin ja joutuu ottamaan uuden henkilöllisyyden. Tämä on parhaita Pratchetteja, joita olen lukenut.
Oli myös pakko käydä Fantasiapeleissä hakemassa Juhana Petterssonin Ikuisuuden laakso. Roolipeli pingviineistä. Ihan vain siksi, että pingviinit ovat ihania. Tätä peliä tulen todennäköisesti vetämään tässä keväällä, kunhan saan edellisen projektini Dark Angelin kakkososan vietyä kunnialla loppuun.
Ja viimeisimpänä, mutta ehdottomasti tärkeimpänä Don Rosan Kootut osa 1. Tämä tuli suoraan joululahjapakettiin, enkä ole sitä edes vielä pahemmin selaillut. En ole uskaltanut, koska pelkään sotkevani koko mestariteoksen. Huh. Sille pitäisi myös tehdä tilaa kirjahyllyn alimmalle hyllylle. Muualle se ei kansioineen mahdu. Tämä massiivinen lähes viisi kiloa painava setti näyttää niin hyvältä ja tulee myös olemaan lähteenä väikkärini johdannon Rosa-lukuun, mikä kaipaa lihottamista.
Katsokaa ja ihailkaa. Pelkkää koteloa voisi tuijottaa jo puoli tuntia. On se vaan niin hieno.
Joululahjaksi ei muita kirjoja sitten tullutkaan. Miehelle tosin annoin Simon Sebag Montefioren Ihmishirviöt. Maailmanhistorian julmimmat ihmiset -kirjan, joka tulee tietenkin hyllyyn muiden joukkoon.
Star Wars: The Jedi Path on hankinnoista aikaisin. Satuin tilaamaan sen ystäväni synttärilahjan ohessa, koska se vaikutti viihdyttävältä. Kirjan ideana on olla eräänlainen "jediopas" ja siihen ovat kirjoittaneet kommenttejaan kaikki padawanit, jotka ovat teoksen saaneet mestareiltaan - viimeisimpänä Luke Skywalker. Kuvitelkaa jedien oppikirja, johon edelliset omistajat ovat raapustaneet merkintöjään, niin saatte asiasta hyvän kuvan.
Kirjatorilta pongasin huimalla kuuden euron hinnalla Terry Pratchettin Yövartioston kovakantisena. Siinä seikkailee yksi lempihahmoistani eli Sir Samuel Vimes, joka roistoa jahdatessaan päätyy menneisyyden Ankh-Morporkiin ja joutuu ottamaan uuden henkilöllisyyden. Tämä on parhaita Pratchetteja, joita olen lukenut.
Oli myös pakko käydä Fantasiapeleissä hakemassa Juhana Petterssonin Ikuisuuden laakso. Roolipeli pingviineistä. Ihan vain siksi, että pingviinit ovat ihania. Tätä peliä tulen todennäköisesti vetämään tässä keväällä, kunhan saan edellisen projektini Dark Angelin kakkososan vietyä kunnialla loppuun.
Ja viimeisimpänä, mutta ehdottomasti tärkeimpänä Don Rosan Kootut osa 1. Tämä tuli suoraan joululahjapakettiin, enkä ole sitä edes vielä pahemmin selaillut. En ole uskaltanut, koska pelkään sotkevani koko mestariteoksen. Huh. Sille pitäisi myös tehdä tilaa kirjahyllyn alimmalle hyllylle. Muualle se ei kansioineen mahdu. Tämä massiivinen lähes viisi kiloa painava setti näyttää niin hyvältä ja tulee myös olemaan lähteenä väikkärini johdannon Rosa-lukuun, mikä kaipaa lihottamista.
Katsokaa ja ihailkaa. Pelkkää koteloa voisi tuijottaa jo puoli tuntia. On se vaan niin hieno.
Joululahjaksi ei muita kirjoja sitten tullutkaan. Miehelle tosin annoin Simon Sebag Montefioren Ihmishirviöt. Maailmanhistorian julmimmat ihmiset -kirjan, joka tulee tietenkin hyllyyn muiden joukkoon.
28.12.2011
Lempitaiteilijani osa 2: Luis Royo
Nimi Luis Royo tuntuu olevan joillekin punainen vaate. Espanjalainen Royo edustaa fantasia- ja science fiction -taiteen eroottista puolta ja hänen töissään ilmenevät usein apokalyptiset, futuristiset ja synkät sävyt - ja tietenkin ne naiset.
Royo kuvaa voimakkaita naisia usein sotureina fantasiamaailmoissa, joissa he taistelevat pahuuden olentoja tai cyberneettisiä hirviöitä vastaan. Hänen taiteessaan katse kiinnittyy naisvartaloon, mutta nainen ei ole objekti, vaan subjekti - voimakas toimija, joka yleensä hallitsee kuvaa.
Tästä asiasta monet ovat toista mieltä ja näkevät Royon työt lähinnä pehmopornokuvina fetisisteille. En kiellä tätä näkökantaa, mutta itse näen myös Royon taiteelliset ansiot kuvata ihmisiä ja hirviöitä ja futuristisia, postapokalyptisia maailmoja, joissa nainen on se, joka selviää.
Tämä on lempiteokseni. Haluaisin sen kehystettynä julisteena, mutta sitä ei tunnu löytyvän mistään muuten kuin seinävaatteena. Tällä hetkellä kyseinen seinävaate koristaakin vessamme seinää. (Kuulostaa hassulta paikalta, mutta seinämateriaalin takia se on ideaalinen paikka. Kylppärimme ovessa on puolestaan Yoda.)
Luis Royon nettisivut löytyvät täältä: http://www.luisroyo.com/index.php.
Tästä asiasta monet ovat toista mieltä ja näkevät Royon työt lähinnä pehmopornokuvina fetisisteille. En kiellä tätä näkökantaa, mutta itse näen myös Royon taiteelliset ansiot kuvata ihmisiä ja hirviöitä ja futuristisia, postapokalyptisia maailmoja, joissa nainen on se, joka selviää.
| Kuva sivustolta http://www.wallsave.com/wallpapers/1920x1080/luis-royo |
Luis Royon nettisivut löytyvät täältä: http://www.luisroyo.com/index.php.
22.12.2011
Jouluja kaikille!
Häpeäkseni en muista lainkaan, mistä tämän kuvan nappasin, mutta sen osuvuudesta ei voi kiistellä.
(Vaikka toisaalta voisin mieluummin toivottaa "Merry Christmas and Pippin New Year!")
Tästä huolimatta: Hyviä jouluja kaikille, tämä tutkija lähtee huomenissa kotiseudulle Pohjois-Karjalaan ja pitää ihan pienen, pikkuriikkisen tauon tutkimusaatoksista ja viettää pyhänsä Carcassonnen, Pandemian, jouluruuan, suklaan ja perheen parissa. Ja ehkä pelaamme myös vähän jotain muutakin.
20.12.2011
Pieni mainos sarjakuvatutkijoille
Nyt kaikki blogiani stalkkaavat sarjakuvaihmiset! NNCORE eli Nordic Network for Comics Research on avoinna kaikille kiinnostuneille sarjakuvatutkijoille. Ohessa lainaus tänään tulleesta newsletteristä, joka kertoo lisää NNCOREN toiminnasta.
Välittäkää tietoa myös eteenpäin.
Välittäkää tietoa myös eteenpäin.
"This second newsletter from NNCORE reports on the founding network meeting at the University of Southern Denmark in Odense on October 27-29, 2011. As you will see, the meeting went very well, and the network members have now starting working in thematic groups, preparing for the first NNCORE anthology and joint research projects more generally. We will keep you informed through these newsletters.NNCOREn kotisivut löytyvät täältä: http://www.sdu.dk/en/Om_SDU/Institutter_centre/Ihks/Forskning/Forskningsnetvaerk/NNCORE. Siellä komeilee myös allekirjoittaneen naama.
NNCORE is open to new members. The requirements to become a member are that you are involved in some way with the study of comics and comics research, and either belong to a Nordic institution or study Nordic comics. You are welcome to contact Anne Magnussen, magnussen(at)hist.sdu.dk if you have any questions in this regard or if you would like to sign."
17.12.2011
Tutkimuspäivittelyä
Kaiken tämän (työ)haipakan keskellä en ole jaksanut päivitellä blogia saati oikein mitään muutakaan. Aivan kuun vaihteessa minulla oli hirvittävä kirjoitusinto, joka nyt on pudonnut puoleen osittain siitä syystä, että työpäivien jälkeen ei vain jaksa innostua muusta kuin sohvalla makaamisesta.
Apurahaa odotellessa. Edelleen.
Jotain on kuitenkin liikkeessä.
Ensinnäkin meillä oli virallinen ohjaustapaaminen, jossa sain kakkosohjaajakseni Irma Hirsjärven. Ja kaikkihan fantasia/scifi/fandom -piireissä pyörivät tietävät Irman, joten olen äärimmäisen iloinen tästä asiasta. Irma on ollut hillittömäksi avuksi tutkimukseni alusta asti - aivan kuten myös pääohjaajani Urpo.
Minulla on reilut kolmisenkymmentä sivua virallista väitöskirjatekstiä (hiphei) ei nyt ihan punakynällä korjattuna, mutta odottamassa sitä, että jaksan lukea ne läpi ja tehdä korjaukset tekstiin.
Ainakin sisällysluetteloa pitää muokata ja ah, sitä määrää teoriaa ja taustamateriaalia, jota pitäisi vielä lukea ja sisäistää!
Yritän mennä heti vuodenvaihteen jälkeen ahdistelemaan yliopiston kirjastotätejä, josko he voisivat kaukolainata minulle muutaman teoksen. Ainakin Janet Waskon Understanding Disney pitäisi katsastaa. Onneksi monta sarjakuva-aiheista opusta löytyy myös e-kirjoina. (Iiks, käytin samassa lauseessa sanoja "onneksi" ja "e-kirja" ilman negaatiota. Pitää varmaan huolestua tästä suunnan muutoksesta.)
Vaikka aikatauluni ei tällä hetkellä pakota minua kiireellisiin kirjoitustehtäviin, pitäisi silti olla koko ajan kirjoittamassa, ettei homma leviä käsiin ensi vuoden alussa. Sitten pukkaa nimittäin kahden artikkelin ja yhden konferenssiesitelmän deadlinet tammi-maaliskuussa ja siitä voi tulla melko rumaa katsottavaa.
Tällä hetkellä pitäisi kuitenkin erityisesti olla lukemassa. Varsinkin kun sain Kai Saarrolta, Marja Ritolalta ja Sirja Timoskaiselta heidän Rosa-tutkimuksensa. Erityisesti tuo Marjan teksti pitää lukea piakkoin, jotta saan hieman vinkkejä intertekstuaalisuuden käsittelyyn.
Jospa tässä viikonloppuna saisi jotain tehtyä.
Niin, sellaistakin infoa ajattelin tuoda julki, että molemmat ohjaajani olivat innostuneita tästä Rosa-antologia -projektista. Koska myös suurin osa Rosa-graduilijoista vaikutti olevan mukana (yritän edelleen löytää jostain Marika Rantalan sähköpostiosoitetta), aion tehdä jotain asian eteen viimeistään vuoden alussa. Ehkä tästä asiasta tulee jotain muutakin kuin villi idea.
"Joululomalukemiseksi" (lainausmerkit, koska eihän tutkijalla oikeasti koskaan ole mitään lomaa) ajattelin ottaa tuon Don Rosa - A Little Something Special -kirjan. Vaikkakin vaikuttaa siltä, että posti on tuomassa minulle Porvoon kirjakeskukselta jotain lähes viiden kilon painoista, mikä saattaa muuttaa kaikki lukemiseni.
Kyllä. Epäilen vahvasti Rosan Koottujen ensimmäisen osan odottavan postissa.
P.S. Ankkalinnan pamauksen blogissa oli muuten artikkeli aiheesta "Ankka akatemiassa", eli joitain esimerkkejä Aku Ankka -tutkimuksista. Myös allekirjoittaneen gradu mainitaan siellä. Yksi ankkaväitöskirja löytyy (Ruotsista), mutta se keskittyy animaatioon. Sen lisäksi tiedän, että Åbo Akademissa on vireillä post doc -tutkimus liittyen Akun imagoon. Mutta sekään ei suoranaisesti mene päällekkäin oman tutkimukseni kanssa.
Apurahaa odotellessa. Edelleen.
Jotain on kuitenkin liikkeessä.
Ensinnäkin meillä oli virallinen ohjaustapaaminen, jossa sain kakkosohjaajakseni Irma Hirsjärven. Ja kaikkihan fantasia/scifi/fandom -piireissä pyörivät tietävät Irman, joten olen äärimmäisen iloinen tästä asiasta. Irma on ollut hillittömäksi avuksi tutkimukseni alusta asti - aivan kuten myös pääohjaajani Urpo.
Minulla on reilut kolmisenkymmentä sivua virallista väitöskirjatekstiä (hiphei) ei nyt ihan punakynällä korjattuna, mutta odottamassa sitä, että jaksan lukea ne läpi ja tehdä korjaukset tekstiin.
Ainakin sisällysluetteloa pitää muokata ja ah, sitä määrää teoriaa ja taustamateriaalia, jota pitäisi vielä lukea ja sisäistää!
Yritän mennä heti vuodenvaihteen jälkeen ahdistelemaan yliopiston kirjastotätejä, josko he voisivat kaukolainata minulle muutaman teoksen. Ainakin Janet Waskon Understanding Disney pitäisi katsastaa. Onneksi monta sarjakuva-aiheista opusta löytyy myös e-kirjoina. (Iiks, käytin samassa lauseessa sanoja "onneksi" ja "e-kirja" ilman negaatiota. Pitää varmaan huolestua tästä suunnan muutoksesta.)
Vaikka aikatauluni ei tällä hetkellä pakota minua kiireellisiin kirjoitustehtäviin, pitäisi silti olla koko ajan kirjoittamassa, ettei homma leviä käsiin ensi vuoden alussa. Sitten pukkaa nimittäin kahden artikkelin ja yhden konferenssiesitelmän deadlinet tammi-maaliskuussa ja siitä voi tulla melko rumaa katsottavaa.
Tällä hetkellä pitäisi kuitenkin erityisesti olla lukemassa. Varsinkin kun sain Kai Saarrolta, Marja Ritolalta ja Sirja Timoskaiselta heidän Rosa-tutkimuksensa. Erityisesti tuo Marjan teksti pitää lukea piakkoin, jotta saan hieman vinkkejä intertekstuaalisuuden käsittelyyn.
Jospa tässä viikonloppuna saisi jotain tehtyä.
Niin, sellaistakin infoa ajattelin tuoda julki, että molemmat ohjaajani olivat innostuneita tästä Rosa-antologia -projektista. Koska myös suurin osa Rosa-graduilijoista vaikutti olevan mukana (yritän edelleen löytää jostain Marika Rantalan sähköpostiosoitetta), aion tehdä jotain asian eteen viimeistään vuoden alussa. Ehkä tästä asiasta tulee jotain muutakin kuin villi idea.
"Joululomalukemiseksi" (lainausmerkit, koska eihän tutkijalla oikeasti koskaan ole mitään lomaa) ajattelin ottaa tuon Don Rosa - A Little Something Special -kirjan. Vaikkakin vaikuttaa siltä, että posti on tuomassa minulle Porvoon kirjakeskukselta jotain lähes viiden kilon painoista, mikä saattaa muuttaa kaikki lukemiseni.
Kyllä. Epäilen vahvasti Rosan Koottujen ensimmäisen osan odottavan postissa.
P.S. Ankkalinnan pamauksen blogissa oli muuten artikkeli aiheesta "Ankka akatemiassa", eli joitain esimerkkejä Aku Ankka -tutkimuksista. Myös allekirjoittaneen gradu mainitaan siellä. Yksi ankkaväitöskirja löytyy (Ruotsista), mutta se keskittyy animaatioon. Sen lisäksi tiedän, että Åbo Akademissa on vireillä post doc -tutkimus liittyen Akun imagoon. Mutta sekään ei suoranaisesti mene päällekkäin oman tutkimukseni kanssa.
2.12.2011
Lempitaiteilijani osa 1: Benjamin Lacombe
Koska sarjakuva on taidetta (ja yliopiston kirjasto jaottelee sarjakuvateoriakirjat taideosastolle), ja blogini käsittelee kulttuurin eri osa-alueita, ajattelin aloittaa blogiini pienen sarjan aiheesta lempitaiteilijani. Tällä hetkellä listassa on kuusi nimeä, jotka eivät ole paremmuusjärjestyksessä ja olen taatusti unohtanut jotain nimiä, joten lisäilen niitä tähän sarjaan pikkuhiljaa.
Mutta aloitan uusimmasta tuttavuudesta, eli ranskalaisesta Benjamin Lacombesta, jonka LJ esitteli minulle Alcalán konferenssireissulla.
Lacombe on ranskalainen, vuonna 1982 syntynyt kuvittaja, kirjailija ja kuvataiteilija, joka on erikoistunut lastenkirjojen kuvituksiin. Hän on työskennellyt myös animaation parissa. LJ oli tutustunut hänen töihinsä juuri lastenkirjojen kautta: Lacombe on kuvittanut muun muassa Lumikin ja Liisa Ihmemaassa -teokset ja minähän ihastuin täysin hänen fantastisiin, tyyliltään hieman naiiveihin taideteoksiinsa.
Huolimatta siitä, etten osaa espanjaa, minun oli aivan pakko ostaa yksi hänen kirjoistaan. LJ sanoi, ettei niitä saa englanniksi (tosin Lacomben nettisivujen mukaan kaksi hänen lastenkirjoistaan on käännetty englanniksi), enkä ollut varma suomestakaan, mutta ainahan sitä voi opiskella uutta kieltä.
Ostin juuri tämän teoksen, joka kuvassa on tosin ranskalaisella kannella. Kyseessä on siis upea kuvitettu opas, ns. "Keijujen herbaario", joka esittelee erilaisia myyttisiä olentoja. Jotkin sivut on leikattu niin, että niistä näkyy läpi seuraavalle sivulle - aivan kuin keiju piileskelisi kasvien takana. Kerrassaan uskomattoman hienoja kuvia.
Ja onhan Benjamin Lacombelta ilmestynyt teos myös suomeksi. Nemon kustantama Lumoojien sukua -paketti, joka sisältää pahvikotelossa kaksi teosta: Noitien sukupuun ja tarinan Pieni noita. Löysin setin kirjastosta toissapäivänä. Taitaa olla pakkohankinta. Kuvitus on upeaa.
Ehkä kerään Lacomben kirjoja jatkossa ranskaksi, jos suomennoksia ei ilmene enempää.
Taiteilijan kotisivut löytyvät täältä: http://www.benjaminlacombe.com/
Mutta aloitan uusimmasta tuttavuudesta, eli ranskalaisesta Benjamin Lacombesta, jonka LJ esitteli minulle Alcalán konferenssireissulla.
Lacombe on ranskalainen, vuonna 1982 syntynyt kuvittaja, kirjailija ja kuvataiteilija, joka on erikoistunut lastenkirjojen kuvituksiin. Hän on työskennellyt myös animaation parissa. LJ oli tutustunut hänen töihinsä juuri lastenkirjojen kautta: Lacombe on kuvittanut muun muassa Lumikin ja Liisa Ihmemaassa -teokset ja minähän ihastuin täysin hänen fantastisiin, tyyliltään hieman naiiveihin taideteoksiinsa.
Huolimatta siitä, etten osaa espanjaa, minun oli aivan pakko ostaa yksi hänen kirjoistaan. LJ sanoi, ettei niitä saa englanniksi (tosin Lacomben nettisivujen mukaan kaksi hänen lastenkirjoistaan on käännetty englanniksi), enkä ollut varma suomestakaan, mutta ainahan sitä voi opiskella uutta kieltä.
Ostin juuri tämän teoksen, joka kuvassa on tosin ranskalaisella kannella. Kyseessä on siis upea kuvitettu opas, ns. "Keijujen herbaario", joka esittelee erilaisia myyttisiä olentoja. Jotkin sivut on leikattu niin, että niistä näkyy läpi seuraavalle sivulle - aivan kuin keiju piileskelisi kasvien takana. Kerrassaan uskomattoman hienoja kuvia.
Ja onhan Benjamin Lacombelta ilmestynyt teos myös suomeksi. Nemon kustantama Lumoojien sukua -paketti, joka sisältää pahvikotelossa kaksi teosta: Noitien sukupuun ja tarinan Pieni noita. Löysin setin kirjastosta toissapäivänä. Taitaa olla pakkohankinta. Kuvitus on upeaa.
Ehkä kerään Lacomben kirjoja jatkossa ranskaksi, jos suomennoksia ei ilmene enempää.
Taiteilijan kotisivut löytyvät täältä: http://www.benjaminlacombe.com/
Tilaa:
Kommentit (Atom)


